Hyppää sisältöön
Etusivu / Vertaistuki lisää hyvinvointia ja antaa voimaa sydänsairastuneelle

Vertaistuki lisää hyvinvointia ja antaa voimaa sydänsairastuneelle

Sairastunut kaipaa usein tietoa ja tukea sairauteen sopeutumisessa. Vaikka ammattilaisena voit tarjota tietoa ja keinoja elää sairauden kanssa, vertaistuki voi olla tärkeä osa potilaan hoitopolkua. Samankaltaisia asioita läpikäyneen ihmisen empaattisuus, ymmärrys sairaudesta ja elämisestä sen kanssa useimmiten voimaannuttaa, antaa toivoa ja työkaluja arkeen. Ammattilaisena voit olla rohkaisemassa sairastunutta hakeutumaan vertaistuen pariin.

Tiia Hagström, Terveystieteiden maisteriopiskelija, sairaanhoitaja
Julkaistu 24.8.2022

Vertaistuki vähentää kielteisiä tunteita ja auttaa sopeutumaan

Sairastuminen sydänsairauteen voi muuttaa elämää hyvin äkillisesti ja sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen voi olla vaikeaa. Hyvän hoidon ytimessä tulisi olla ihmisen näkeminen kokonaisuutena; huomioiden kehon, mielen ja sydämen yhteys toisiinsa1. Sairastumisen myötä vaikeat tunteet ja stressi voivat lisääntyä ja ne osaltaan ovat riski uudelle sydäntapahtumalle tai sairauden pahenemiselle 1,2. Esimerkiksi sydäninfarktin sairastaneista noin 40 prosenttia kokee masennus- ja ahdistusoireita2. Epävarmuus ja pelot voivat lisääntyä sairastumisen myötä.

Eriasteisten ahdistus- ja masennusoireiden tunnistaminen olisi tärkeää, jotta sairastuneella olisi voimavaroja sitoutua omaan hoitoonsa. Vertaistuen on todettu vähentävän sairastuneen kokemaa ahdistusta, masennusta ja stressiä3. Emotionaalinen tuki ja kokemusten jakaminen luottamuksellisesti samankaltaisia asioita kokeneiden kanssa antaa luvan sanoa ääneen niitäkin asioita, joilla ei välttämättä halua kuormittaa läheisiään. Siitä voi olla suuri apu sairauteen sopeutumisessa3. Vertaistukiryhmiin sitoutuminen voi olla todennäköisempää silloin, kun masennusoireet ovat vähäisempiä. Toisaalta jotkut toivovat masennuksenkin kanssa enemmän tukea, toisten vetäytyessä sosiaalisista kontakteista5.

Sosiaalinen status, erityisesti ikä, sukupuoli ja koulutustaso, voivat olla vaikuttamassa vertaistuen koettuun vaikuttavuuteen ja sitoutumiseen4. Esimerkiksi samankaltaisia asioita kokeneiden, saman ikäluokan edustajien ja samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien on helpompaa ymmärtää toisiaan. Tämä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta4. Toivon, empatian ja varmuuden kokeminen oman sairauden suhteen voi lisääntyä, jos vertaistukihenkilön sairaus tai siihen liittyvä toimenpide on sama kuin itsellä. Kokemus saman asian jakamisesta yhdistää ja vertaistuen koetaan lisäävän avoimuutta vertaistuelle jatkossakin4.

Sairastuneella voi olla vaikeuksia puhua vaikeista tunteistaan muiden ihmisten kanssa2. Lähellä olevat eivät välttämättä ymmärrä täysin sairastuneen kokemusta. Tällöin sairastunut ei välttämättä tule kohdatuksi tai kuulluksi omien huoliensa kanssa. Läheisillä voi olla suuri huoli sairastuneesta. Se voi heijastua heidän käytökseensä esimerkiksi ylihuolehtimisena tai -varovaisuutena, mikä voi aiheuttaa ristiriitoja5. Vertaistuki ja kuntoutus auttoivat sairastuneita hyväksymään tunteitaan ja lisäämään toiveita murehtimisen vähenemisestä2, 5. Potilaat toivoivat elämän palautuvan jälleen normaaliksi. Tieto siitä, että omat tuntemukset ovat normaaleja ja sallittuja, helpottaa suhtautumista sairauteen. Vertaistuesta saattoi saada tällaista vahvistusta omille ajatuksilleen2.

Vertaistuesta virtaa ja rohkeutta liikkumiseen

Vertaistukiryhmien on todettu tukevan sydänsairastuneiden rohkeutta liikuntaan sekä sairauden omahoitoon5,7. Fyysiset oireet, lääkityksien tuomat vaikutukset fyysiseen suorituskykyyn sekä pohdinnat omasta kyvykkyydestä voivat saada rohkaisua vertaiselta. Vertaisen esimerkki lääkehoitoon sitoutumisesta, säännöllisestä liikunnasta sekä tuen antamisesta ja saamisesta auttavat useimpia tekemään hyviä valintoja omassa elämässään. Inspiraatio ja toiseen ihmiseen itsensä vertaaminen myönteisessä mielessä voi parantaa itseluottamusta ja minäpystyvyyden tunnetta oman sairauden hoidossa5,7.

Vertaistuki on itsen ja muiden kohtaamista

Vertaistuki on vuorovaikutuksellinen suhde, jossa kaikkien osallistuvien tunteet ovat läsnä6. On tärkeää tunnistaa tunteitaan ja pysähtyä niiden äärelle. Kohtaaminen kaikkien tunteiden kanssa avoimesti voi olla hyvin voimaannuttava ja elämänlaatua lisäävä kokemus. Parhaimmillaan vertaisuus tukee sairastuneen voimavaroja ja vähentää ulkopuolisuuden tai yksinäisyyden tunteita 5,6. Vertaistuen lainalaisuudet ovat pitkälti samankaltaisia riippumatta sairaudesta tai elämäntilanteesta. On tärkeää, että henkilökemiat kohtaavat ja asioita on helppoa jakaa toisen ihmisen kanssa5. Vertaistukiryhmistä voi löytyä uusia ystäviä, jotka ymmärtävät sairauden kanssa elämistä ja siihen liittyviä rajoituksia. Vertainen voi rohkaista sairastunutta toimimaan oman vointinsa mukaan ja huomaamaan voimavaroja, jotta sairastunut ei liikaa rajoita elämäänsä esimerkiksi pelkojen vuoksi5.

Vertaistukea on saatavilla useiden eri kanavien kautta. Ammattilaisena voit kannustaa sairastunutta löytämään vertaistukea hänelle sopivalla tavalla.

Mistä vertaistukea voi löytää?

Sydänliiton tarjoamista vertaistukimahdollisuuksista löytyy tietoa sydan.fi/vertaistuki

Koulutetut vertaistukihenkilöt löytyvät hakupalvelusta sydan.fi/vertaistukihaku

Sydänyhdistykset järjestävät toimintaa ympäri Suomea.

Facebookista löytyy vertaistukiryhmiä, joissa voi jakaa ajatuksiaan muiden sairastuneiden ja läheisten kanssa.

 

Lähteet ja lisälukemista:

  1. Levine, G. N., Cohen, B. E., Commodore-Mensah, Y., Fleury, J., Huffman, J. C., Khalid, U., Labarthe, D. R., Lavretsky, H., Michos, E. D., Spatz, E. S., Kabzansky, L. D. (2021). Psychological Health, Well-Being, and the Mind-Heart-Body Connection: A Scientific Statement From the American Heart Association. Circulation. Vol. 143, issue 10. 763-783.
  2. McPhillips, R., Salmon, P., Wells, A. & Fisher, P. (2019). Cardiac Rehabilitation Patients’ Accounts of Their Emotional Distress and Psychological Needs: A Qualitative Study. Journal of the American Heart Association. 2019;8.
  3. Callus, E. & Pravettoni, G. (2018). The Role of Clinical Psychology and Peer to Peer Support in the Management of Chronic Medical Conditions – A Practical Example with Adults with Congenital Heart Disease. Frontiers in Psychology. 2018, Vol. 9(731).
  4. Thoits, P. (2021). Successful supportive encounters from the peer supporter’s perspective: Do status similarities to support recipients’ matter? Journal Community Psychology. 2022; 50: 1376–1394.
  5. Lockhart, E., Foreman, J., Mase, R. & Heisler, M. (2014). Heart failure patients’ experiences of a self-management peer support program: A qualitative study. Heart & Lung 43 (2014) 292-298.
  6. Vertaistuen moninaisuus. (2021). Kansalaisareena ry. Nieminen, P. & Lahikainen, E. (toim.). Kansalaisareenan julkaisuja 1/2021. https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2021/01/Vertaistuen_moninaisuus_WEB1494.pdf
  7. McWitt, D., Benson, G., Campbell, S., Sillah, A. & Berra, K. (2016). Measures of Patient Activation and Social Support in a Peer-Led Support Network for Women with Cardiovascular Disease. Journal of Cardiopulmonary Rehabilitation and Prevention. 2016; 36:430–437.