Hyppää sisältöön
Etusivu / Piirin uutiset / Verenpaine | Blodtryck | Blood pressure | артериальное давление | Dhiig kar | ضغط الدم | Vererõhk | кров’яний тиск | فشار خون | 血压 | Presión arterial | Tansiyona xwînê

Verenpaine | Blodtryck | Blood pressure | артериальное давление | Dhiig kar | ضغط الدم | Vererõhk | кров’яний тиск | فشار خون | 血压 | Presión arterial | Tansiyona xwînê

Sydänliitto Etelä-Suomen Alue on tuottanut verenpaineeseen liittyvää materiaalia Helsingin yleisimmillä vähemmistökielillä. Vieraskielisillä on tarve saada terveystietoa omalla kielellään. Ymmärrettävää tietoa tarvitaan mm. sydänterveyden ylläpitämiseen ja sydänsairauden omahoitoon.

Päivi Ronkainen
Julkaistu 16.12.2025

Verenpaineen alentaminen 

Mitä suurempi verenpaine on, sitä suuremman työn sydän joutuu tekemään. Jos sydän joutuu koko ajan tekemään liian suuren työn, sydän ja verisuonet rasittuvat. Pitkäaikaisen kohonneen verenpaineen seurauksena on sydämen vajaatoiminta, sydämen rytmihäiriöitä sekä valtimotauti, joka ilmenee mm. sydäninfarktina.  

Kansallisten Käypä hoito -suositusten mukaan verenpaineen normaaliarvot ovat alle 130/85. Verenpainetta kannattaa seurata vähintään neljänä päivänä peräkkäin aamulla ja illalla. Yksittäiset korkeat arvot eivät vielä osoita, että sairastaa verenpainetautia. Sen takia pidempiaikainen seuranta antaa kattavamman kuvan verenpaineen vaihtelusta. Jos verenpaineen yläpaine on toistuvasti yli 140 tai alapaine toistuvasti yli 90, on verenpaine liian korkea. Verenpainetta voi alentaa karsimalla suolaa ruokavaliosta sekä liikkumalla säännöllisesti. Lisätietoa verenpaineen alentamisesta sydan.fi/verenpaine. 

Verenpaineohjeita vierailla kielillä 

Sydänliitto Etelä-Suomen Alue on tuottanut Helsingin kaupungin myöntämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen avustuksella vieraskielistä materiaalia verenpaineen oikeaoppiseen mittaukseen ja verenpaineen hallintaan.  

Tulostettavia kirjallisia ohjeita on venäjäksi, englanniksi, somaliksi ja arabiaksi. Tekstitettyjä ja vieraalla kielellä äänitettyjä videoita on ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, somaliksi ja arabiaksi. Tekstitettyjä, mutta suomeksi puhuttuja videoita on ukrainaksi, viroksi, persiaksi, espanjaksi, kurdiksi ja kiinaksi. Aineistot ovat sivulla  https://sydan.fi/etelasuomi/tietoa/verenpaine/ 

Vieraskielisten terveys 

Suomessa on yli 600 000 vieraskielistä henkilöä, joista puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2024 lopussa suurimpia vieraskielisten ryhmiä olivat: venäjää puhuvat yli 100 000 henkilöä, viroa puhuvat noin 50 000 henkilöä, arabiaa puhuvat noin 44 000 henkilöä, ukrainaa puhuvat noin 39 000 henkilöä, englantia puhuvat noin 37 000 henkilöä ja somalia puhuvat noin 27 000 henkilöä. 

MoniSuomi -tutkimuksen (2024) mukaan Suomen maahan muuttanut väestö voi keskimäärin hyvin. Suurella osalla on ystävä Suomessa, ja he kokevat osallisuutta sekä päivittäisen elämän turvalliseksi. Useimmat maahan muuttaneet kokevat myös terveytensä hyväksi, ja he raportoivat vähemmän pitkäaikaissairauksia kuin koko väestö keskimäärin.  

Vieraskielisten kokemuksia ja tarpeita  

Syksyllä 2025 valmistuneessa Diakonia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä Sydänterveyden edistäminen -vieraskielisten kokemuksia ja tarpeita (Lindström, Peltonen, Vuorinen) selvitettiin, millaista tietoa vieraskieliset henkilöt tarvitsevat sydänterveyden edistämisen keinoista, kuten elintapojen merkityksestä. Tarkoituksena oli myös havaita mahdollisia kulttuuriin liittyviä asioita, jotka tulisi huomioida sydänterveyden merkityksestä kerrottaessa.  

Opinnäytetyötä varten haastateltiin seitsemää arabiankielistä henkilöä. Tietoa sydänterveydestä toivottiin omalla äidinkielellä, ryhmämuotoisesti ja tiedon saannin toivottiin olevan pitkäkestoista, useamman kerran tapahtuvaa. Ryhmämuotoisen tilaisuuden etuna on, että osallistujat voivat keskustella keskenään tilaisuuden jälkeen ja tukea toisiaan tiedon ymmärtämisessä. 

Terveysalan ammattilaisella ei ole aina ymmärrystä vieraskielisten arjen haasteista. Haastatteluista kävi ilmi, että mm. sääolot, kuten lyhyet talven päivät, vaikuttivat liikunnan harrastamisen mielekkyyteen, vaikka se koettiin terveyden kannalta merkitykselliseksi. Tukea tarvittiin myös lääkehoidon merkityksen ymmärtämiseen. 

Monisuomi -tutkimuksessa (2024) puolet maahan muuttaneista täyttää terveysliikuntasuosituksen. Yleisimmin suosituksiin pääsivät Venäjältä, Virosta ja muista Euroopan maista maahan muuttaneet. Harvemmin suositukseen pääsivät Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan maista muuttaneet. 

Lukutaidoton on kuulopuheen varassa 

Sydänliitto Etelä-Suomen Alue tekee yhteistyötä Helsingin alueella JADE yhteisö ry:n kanssa vierailemalla vieraskielisten ikääntyneiden ryhmissä. Asiantuntijat ovat havainneet, että ryhmissä on myös täysin luku- tai kirjoitustaidottomia henkilöitä, jolloin suullisesti tulkin välityksellä välitetyn tiedon merkitys on suuri. Ymmärtääkseen vieraskieliset tarvitsevat tietoa terveydestä ja sairauden omahoidosta omalla kielellään.  

Opinnäytetyön (Lindström, Peltonen, Vuorinen) johtopäätöksinä todettiin lääkehoidon ohjauksen tärkeys. Lisäksi todettiin, että on tarpeellista varmistaa riittävä suomen kielen osaaminen ennen terveysohjauksen antamista. Tieto tulisi olla saavutettavissa omalla äidinkielellä, mikäli suomen kielen osaaminen ei ole riittävää. Samoilla linjoilla oli myös MoniSuomi -tutkimus, jonka mukaan yhteisen kielen puute oli yksi syy siihen, ettei hakeuduta ajoissa terveydenhuollon palveluihin ja omahoitokykyyn. 

Verenpainekoulu arabiankielisille naisille

 Sydänliitto Etelä-Suomen Alueen asiantuntija piti syksyllä 2025 viisi osaisen Verenpainekoulun arabiankielisille naisille yhteistyössä Finnmamu monikulttuuriset ry:n kanssa. Verenpainekoulun teemat käsittelivät 1. Verenpaineen mittausta, 2. Liikunnan merkitystä verenpaineen alentajana, 3. Ravitsemuksen merkitystä verenpaineen alentajana, 4. Lääkehoitoa ja  5. Unen ja rentoutumisen merkitystä verenpaineeseen. Jokaisella kerralla oli mahdollisuus verenpaineen mittaukseen.

Verenpainekoulu pidettiin suomeksi. Osallistujien kielitaito oli vaihteleva ja osa osasi suomea jonkin verran. Ryhmän muut henkilöt tulkkasivat huonommin suomea osaaville. Osallistujien kokemukset olivat positiivisia ja rauhallinen etenemistapa mahdollisti ymmärtämisen.  Verenpainekoulun rakenne oli keskustelevampi kuin suomalaisten Verenpainekoulussa, jotta asiantuntija pystyi ymmärtämään myös osallistujien kulttuurisia taustoja ja elämäntapoihin vaikuttavia tekijöitä.  Materiaalina käytettiin arabiankielistä verenpainevideota sekä arabiaksi käännettyä verenpaineohjetta.  Muut materiaalit olivat suomeksi. Verenpainekoulun viesti olisi välittynyt parhaiten, jos se olisi pidetty kokonaan arabian kielellä.

 

Lähteet: 

Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus 2020. Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi04010#T3 

Lindström, Peltonen, Vuorinen. 2025. Sydänterveyden edistäminen: vieraskielisten kokemuksia ja tarpeita. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/898806 

Tilastokeskus. 2025.Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana. https://stat.fi/julkaisu/cm1jg8tr20lco07vwvoif9s6i 

THL Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden hyvinvoinnista ja palveluista -MoniSuomi 2022 -tutkimus. Keskeisiä havaintoja päätöksenteon tueksi. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147687/URN_ISBN_978-952-408-208-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Liity jäseneksi
Yhteystiedot