Siirry sisältöön

Tahdistinkontrolli ja etäseuranta

Nykyaikaisista tahdistimista saadaan laitteen mittaustulokset valmiina. Kontrollikäynnillä tarkistetaan testausten ja tiedonkeruun tulokset. Tarvittaessa muutetaan tahdistimen säätöjä potilaalle sopivammiksi.

Sannamari Väre
Julkaistu 15.6.2020

Seurannan tarkoitus on varmistaa tahdistuksen luotettavuus, valvoa virtalähteen riittävyyttä, säätää tahdistinta sydämen rytmin muuttuessa ja ottaa kantaa rytmihäiriöiden ja sydänsairauden hoitoon tahdistinhoidon näkökulmasta.

Automaattinen tiedonkeruu antaa lääkärille myös mahdollisuuden arvioida pitkältä aikaväliltä potilaan sydämen rytmiä ja vajaatoiminnan tahdistinhoidossa myös vajaatoiminnan tilaa. Seuranta onkin muuttunut “tahdistinmittauksesta” potilaan tilan arvioinniksi.

Jokaisella potilaalla on oma tahdistinkortti. Korttiin merkitään laitteen nimi, asennuspäivämäärä ja toimintatapa (PM eli pacemaker eli tahdistin, ICD eli rytmihäiriötahdistin tai CRT-P/D eli vajaatoimintatahdistin tahdistus/rytmihäiriönhoito-ominaisuudella varustettuna). Tahdistinkortissa on myös johtojen mallinumerot.

Tahdistinlaitteiden etäseuranta

Tahdistinpotilaan etäseuranta on langaton tiedonsiirtojärjestelmä, joka mahdollistaa potilaan jatkuvan ja vaivattoman seurannan. Etäseuranta täydentää nykyistä polikliinistä rutiiniseurantaa ja korvaa sitä osin.

Käytännössä kaikki, joilla on rytmihäiriö- ja vajaatoimintatahdistin (ICD ja CRT) liitetään mukaan etäseurantaan ja he saavat kotiinsa etäseurantalaitteen.

Etäseuranta parantaa hoidon turvallisuutta osoittamalla johtojen ja laitteiden vauriot ja antamalla tietoa rytmihäiriöistä. Näin näihin ongelmatilanteisiin päästään puuttumaan nopeasti.

Etäseurantalaitteella tahdistimen sisältämää tietoa siirretään sairaalan poliklinikalle käyttämällä GSM-verkkoa ja laitevalmistajakohtaista internetpalvelinta. Tietoja pääsee tarkastelemaan vain tahdistinpoliklinikan henkilökunta.

Etäseurantalähetys voi olla rutiininomainen ajastettu tahdistimen tarkistus, laitteen tekemä hälytyslähetys esimerkiksi laiteviasta tai potilaan itsensä tekemä lähetys, jos potilas epäilee hänellä olleen rytmihäiriön tai jotain ylimääräistä laitteen toimintaan liittyen.

Jatkuva seuranta voi myös paljastaa potilaan tietämättä tahdistimesta sellaista tietoa, joka vaikuttaa hoitoon. Tällöin potilaaseen otetaan yhteyttä tahdistinpoliklinikalta.

Tahdistinlaitteen säätöjä ei voi tehdä etäseurannan kautta, vaan säätömuutokset vaativat aina käynnin tahdistinpoliklinikalla.

Tahdistimien toimintahäiriöt

Tahdistingeneraattorit ovat toiminnaltaan hyvin luotettavia. Virtalähde kestää yleensä vähintään 7–10 vuoden ajan. Heikoin lenkki tahdistinjärjestelmässä ovat tahdistinjohdot. Useimmiten vioittunut johto ehditään kuitenkin korvata uudella ennen kuin tahdistinjärjestelmän toiminta pettää.

Tahdistimen toimintaa saatetaan joutua muuttamaan, jos potilaan sydänsairaus tai -lääkitys muuttuu. Mikäli tahdistimen säädöt tuntuvat sopimattomilta ja aiheuttavat ongelmia, niitä muutetaan seurantakäynnillä.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset