Liikunta ja sydämen vajaatoiminta

Mikä on sydämen vajaatoiminta?

• Kun sydän ei pysty pumppaamaan verta eteenpäin niin tehokkaasti kuin elimistö sitä tarvitsisi, syntyy tila, jota kutsutaan sydämen vajaatoiminnaksi.
• Kyseessä ei ole itsenäinen sairaus, vaan oireyhtymä, joka on yleensä seuraus jostain sydänsairaudesta.
• Sydämen vajaatoiminnassa sydän ei pelkästään pumppaa heikentyneesti, vaan siihen liittyy lisäksi muutoksia ääreisverenkierrossa, keuhkoissa, keuhkoverisuonistossa, autonomisessa hermostosta, luurankolihaksissa sekä sisäeritystoiminnassa.
• Sydämen vajaatoiminta voi olla vakaaoireinen, mutta siinä esiintyy usein myös akuutteja pahenemisvaiheita.
• Tavallisimmat syyt sydämen vajaatoimintaan ovat sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, eteisvärinä ja kohonnut verenpaine. Muita syitä voivat olla muun muassa läppävika, sydänlihassairaus, synnynnäinen sydänvika, rytmihäiriö, alkoholin tai muiden päihteiden käyttö.
• Sydämen vajaatoiminta syntyy, kun sydämen supistuminen heikkenee (systolinen vajaatoiminta) tai jos sydämen avautuminen jäykistyy (diastolinen vajaatoiminta).
• Ejektiofraktio (EF) on sydämen ultraäänitutkimuksessa mitattu arvo, joka kuvaa vasemman kammion supistumista. Normaali EF on yli 50%. Systolisessa vajaatoiminnassa EF on alentunut, diastolisessa vajaatoiminnassa se on normaali.

Sydämen vajaatoiminnan oireet

• Sydämen vajaatoiminnan tavallisin oire on alentunut fyysinen suorituskyky.
• Muita tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus rasituksessa sekä levossa, normaalista poikkeava väsyminen ja hidastunut rasituksesta palautuminen.
• Tyypillistä on myös äkillinen painonnousu siten, että paino nousee muutamassa vuorokaudessa yli kaksi kiloa ja kehittyy turvotuksia.
• Tavallisia oireita ovat myös tykyttelytuntemukset sekä huimaus.

Sydämen vajaatoiminnan oireluokitus (MET= metabolinen ekvivalentti on lepoaineenvaihdunnan kerrannainen, noin 3,5 ml/kg/min)

Lievää tai kohtalaisen vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastaa henkilö, jonka

• NYHA-luokka on 1-3
• ejektiofraktioarvo normaali tai jonkin verran alentunut
• suorituskyky on yli 3 MET eli 40 W

Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastaa henkilö, jonka

• NYHA-luokka on 4
• ejektiofraktioarvo on alle 20-25 %
• suorituskyky on alle 3 MET eli alle 40 W
• kuuden minuutin kävelymatka on alle 300 metriä

Sydämen vajaatoiminnan hoito

• Sydämen vajaatoiminnan hoidossa keskitytään paitsi vajaatoiminnan myös erityisesti perussairauden hoitoon.
• Hoitoon kuuluvat aina lääkehoito ja omahoitoon ohjaaminen.
• Omahoitoon kuuluvat säännöllisen liikunnan lisäksi myös muut terveelliset elintavat, kuten terveellinen ruokavalio, tupakoimattomuus, verenpaineen hoito, tulehdusten ehkäisy sekä painonhallinta ja -seuranta.
• Sydämen vajaatoiminnan oireiden tunnistaminen on keskeisessä roolissa niin hoidossa, ohjauksessa kuin omahoidossakin.

Sydämen vajaatoiminnan hoitona voi olla erilaiset toimenpiteet ja leikkaukset.

• Esimerkiksi taustalla olevaa sepelvaltimotautia voidaan hoitaa pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella ja läppävikoja korjata avosydänleikkauksilla tai katetriläppätoimenpiteillä.
• Sydämen vajaatoimintaa saatetaan hoitaa myös rytmihäiriö- tai vajaatoimintatahdistimien avulla.
• Pitkälle edenneen sydämen vajaatoiminnan hoitona on vasemman kammion apupumpun (LVAD) asennus tai sydämensiirto.

Myös em. tilanteissa on  tärkeää, että sairastunut toteuttaa vähintään kevyttä kestävyysliikuntaa, lihaskuntoharjoittelua ja hengitysharjoittelua arjessaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan kohentamiseksi. Näissä tilanteissa sairastuneet hyötyvät yksilöllisestä liikuntaohjauksesta harjoittelun takaamiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Hyvä muistaa

• Ammattilaisen tehtävänä on tukea sairastuneen omahoitoa ja sen osana fyysisesti aktiivista elämäntapaa.
• Onnistuneen omahoidon avulla on mahdollista helpottaa oireita, ehkäistä vajaatoiminnan pahenemista ja parantaa elämänlaatua.
• Sydämen vajaatoiminnan hoitoon kuuluu oleellisesti säännöllinen seuranta perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa.
• Seurantakäynnillä tulisi terveydenhuollon ammattilaisen nostaa keskusteluun myös arjen aktiivisuus ja liikunta.

Liikunta osana sydämen vajaatoiminnan hoitoa

• Liikuntaharjoittelu on hyvin siedettyä ja turvallista sekä suositeltava terapeuttinen menettelytapa sairauden stabiilissa vaiheessa.
• Liikunnan hyödystä osana sydämen vajaatoiminnan hoitoa on vahvaa näyttöä niin liikuntaharjoittelun kuin säännöllisen fyysisen aktiivisuuden osalta.
• Liikunta on keskeinen osa sydämen vajaatoiminnan hoitoa heti varhaisesta vaiheesta lähtien.
• Liikunta on tehokas keino parantaa fyysisistä suorituskykyä ja elämänlaatua sekä vähentää sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta.
• Liikunnan avulla pyritään vähentämään sydämen vajaatoiminnan oireita, kuten rasitushengenahdistusta ja lihasten väsymistä.
• Sydämen vajaatoimintaa sairastavien liikunnassa tärkeitä ovat yksilöllisyys ja oireenmukaisuus, koska sairastavat ovat pääosin iäkkäitä ja heidän sairautensa vaikeus vaihtelee.
• Liikuntaa harrastavilla on liikuntaa harrastamattomiin verrattuna parempi toiminta- ja oireiden sietokyky.
• Tiedetään myös, että heikomman suorituskyvyn omaavat hyötyvät liikuntaharjoittelusta suhteellisesti enemmän kuin paremman suorituskyvyn omaavat.
• Liikuntaharjoittelu kohentaa myös vajaatoimintatahdistimen omaavien suorituskykyä.

Säännöllinen liikunta

• parantaa verenkiertoa ja lihasten aineenvaihduntaa
• kasvattaa sydämen maksimiminuuttitilavuutta
• keuhkojen minuuttitilavuus ja hengitystyö vähenevät
• parantaa sydämen erityisesti vasemman kammion pumppaustoimintaa ja siten hapenottokykyä ja fyysistä suorituskykyä
• vähentää sympaattisen hermoston yliaktivaatiota
• pienentää syketaajuutta levossa ja hidastaa sykkeen nousua rasituksessa
• lisää luurankolihasten aerobista energiantuottoa ja nostaa anaerobista kynnystä
• parantaa verisuonten laajenemiskykyä ja valtimon sisäpinnan (endoteeli) toimintaa
• parantaa lihasvoimaa
• vähentää sydämen työkuormaa ja vajaatoiminnan oireita kuten hengenahdistusta ja väsymystä
• vaikuttaa myönteisesti mielialaan, unenlaatuun ja toimintakykyyn arjessa
• vähentää sairaalahoidon tarvetta
• lihasvoimaharjoittelun vaikutukset vasemman kammion pumppaustoimintaan ovat samanlaiset kuin kestävyysliikunnalla
• parantaa sairauden ennustetta ja elämänlaatua

Sydämen vajaatoimintapotilaan liikuntaohjaus stabiilissa vaiheessa

• Liikuntaohjauksen sisältöä määrittää sydämen vajaatoiminnan taustalla oleva perussairaus.
• Omahoitoon motivoituminen ja sitoutuminen ovat ohjauksen perusta.
• Sydämen vajaatoimintaa sairastavat hyötyvät yksilöllisestä liikuntaohjauksesta sekä suorituskyvyn arviosta ohjauksen tueksi.
• Ohjauksessa tulee ottaa huomioon perussairauden aiheuttamat mahdolliset muut tekijät, kuten rytmihäiriöt ja lääkitykset.
• Liikuntaohjauksen tulee olla yksilöllistä ja siinä on otettava huomioon sydänperäisten seikkojen lisäksi mm. kuntotaso, muut sairaudet, motivaatiotaso sekä ohjattavan ymmärrys omahoidon merkityksestä.
• Lääkitys ja lääkityksen muutokset on huomioitava ohjauksessa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavat hyötyvät asianmukaisesta liikuntaharjoittelusta, arkiliikunnan lisäksi niin kestävyysliikunnasta, lihaskuntoharjoittelusta kuin hengityslihasharjoittelusta.

• Sydämen vajaatoimintaa sairastavan tulee aloittaa maltillisen nousujohteisesti.
• Arkiliikunta luo perustavan liikunnalliselle elämäntavalle.
• Säännöllinen kestävyysliikunnan merkityksestä on vahvaa näyttöä.
• Lihaskuntoharjoittelulla on myös tärkeä rooli toimintakyvyn ja fyysisen kunnon kohentamisessa.
• Liikunta tulee aloittaa kevyesti lämmitellen ja lopettaa maltillisesti jäähdytellen.
• Liikuntaa harrastaessa on otettava huomioon haasteelliset sääolosuhteet, kuten kuuma, kylmä ja tuulinen sää.

Liikunnan sopivuutta (KYS, Tays, ksshp) tulee tarkastella eri sairauden vaiheissa ja tilanteissa. Stabiilissa vaiheessa liikunnan tulee olla osa sydämen vajaatoimintaa sairastavan päivittäistä elämää, pahenemisvaiheessa liikuntaa tulee keventää.

Liikuntaohjauksessa korostuu:

• liikunnalliseen elämäntapaan sekä oireiden tunnistamiseen ohjaaminen
• sopivaan /tilanteeseen nähden turvalliseen rasitustasoon ohjaaminen
• sopiviin harjoitusmuotoihin ohjaaminen suhteessa yksilölliseen kokonaistilanteeseen
• motivoiminen ja sitouttaminen omahoitoon
• suorituskyvyn arviointi ja harjoittelun vaikutusten seuraaminen ja päivittäminen voinnin mukaan
• voinnin vaihteluiden tunnistaminen ja rasitustason säätäminen tuntemusten mukaan
• hengästymisen ja hengenahdistuksen eron tunnistaminen ja eri hengästymisen tasojen harjoitteleminen käytännössä
• tasapainon löytäminen rasituksen tehon ja turvallisuuden välille

Kestävyysliikunta

Sydämen vajaatoimintaa sairastaville suositellaan mielellään päivittäistä kestävyysliikuntaa, kuitenkin vähintään kolme kertaa viikossa 30 minuutin liikuntatuokiota.

• Liikuntaa aloittavat ja heikompi kuntoiset voivat toteuttaa liikuntaa lyhyemmissä osissa.
• Kestävyysliikunnan tehoa voi lisätä tuntemuksiensa mukaan kevyeen hengästymiseen asti (RPE 13), pitää välillä pieniä taukoja liikunnan lomassa tai liikkua välillä kevyemmin (RPE 11) ja taas lisätä sopivasti vauhtia liikkumiseen.
• Stabiilissa vaiheessa hieman rasittavaakin tasoa kovempi (RPE >13) liikunnan teho voi soveltua oireettomille, ainakin lyhytkestoisena harjoitteluna.
• Liikuntaa ohjatessa perusperiaatteena on, että hengenahdistusta tai kohtuutonta väsymystä ei ilmene ja olo tuntuu hyvältä myös liikunnan jälkeen.
• Tärkeää on, että sairastunut löytää juuri itselleen mieluisat liikuntamuodot ja arkiliikunnan hetket.
• Sopivia liikuntamuotoja voivat olla muun muassa kävely, hiihto, voimistelu, uinti ja pyöräily.

Kts. Kestävyysharjoittelun vaiheet.

Lihasvoimaharjoittelu

• Lihasvoiman vahvistaminen on olennaista mm. vajaatoimintaan liittyvien luurankolihasmuutosten vuoksi.
• Toimintakyvyn ja lihasvoimien säilymisen kannalta on tärkeää, että sairastunut vahvistaa kehon suuria lihasryhmiä 2 – 3 kertaa viikossa.
• Kotona tai kuntosalilla tehtäviä liikkeitä voi olla 8-10, liikkeitä toistetaan 10 – 15 kertaa ja sarjoja tehdään 1- 3.
• Lihasvoimaharjoittelua ohjatessa huomioidaan rauhallisuus, dynaamisuus ja melko kevyet vastukset, jopa aluksi ilman painoja.
• Liikkeet voi ohjata tekemään myös kuntopiirityyppisesti.
• Harjoittelussa tulee välttää voimakkaita ponnisteluita sekä Valsalvaamista.
• Alaraajojen lihasvoiman merkitys on keskeinen erityisesti ikääntyvillä ja heikkokuntoisilla.

Kts. Voimaharjoittelun portaittainen eteneminen.

Hengityslihasharjoittelu

• Liikunta on luonnollinen keino tehostaa hengitystä ja harjoittaa hengityslihaksia.
• Sisäänhengityslihasvoimaharjoittelua suositellaan erityisesti niille, joilla on heikko suorituskyky, eivätkä pysty pitämään voimaa yllä kestävyysliikuntaharjoittelun avulla.
• Sisäänhengityslihasten vastustettu harjoittelu parantaa hengityslihasten voimaa ja kestävyyttä.
• Harjoittelu parantaa hengenahdistuksen sietoa, parantaa toimintakykyä sekä koko hengityskapasiteettia.
• Hengityslihaksia voi vahvistaa esimerkiksi Threshold IMT -harjoituslaitteella. Laite antaa tasaisen vastuksen sisäänhengityslihasten voima -ja kestävyysharjoittelulle.

Kts. Hengitysharjoittelu (KYS, Tays, ksshp), Hengitysharjoitteluohje(ksshp), Hengitysharjoitteluohje(KYS)

Säännöllisen liikunnan voi ja se tuleekin aloittaa, kun

• sairaus on ollut vakaa ja tasapainossa vähintään kolmen viikon ajan ja vointi on tasaantunut
• ei pahentunutta hengenahdistusta
• paino on pysynyt viime viikkoina vakaana eikä ole turvotusta
• ei ole vakavia rytmihäiriöitä
• sairastunut tuntee sairautensa hoidon

Liikunta sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaiheessa sekä vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa

• Lepo ja lääkehoito ovat ensisijaisia vajaatoiminnan toteamisvaiheessa ja kroonisen vajaatoiminnan pahenemisvaiheessa.
• Jos vuodelepo pitkittyy, niin verenkiertoa vilkastuttavat ja hengitystä tehostavat harjoitukset ehkäisevät laskimotukoksia, keuhkokuumetta ja keuhkojen atelektaaseja.
• Kun sairastuneen tila paranee, häntä ohjataan ja tarvittaessa autetaan liikkumaan ja kannustetaan omatoimisuuteen päivittäisissä toiminnoissa.

Kevyt liikunta on turvallista myös pahenemisvaiheessa sekä vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa. Keskeistä on, että sairastuneelle korostetaan arkisen liikkumisen tärkeyttä, sillä vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa reipas kestävyysliikunta ei useinkaan onnistu ilman oireita.

• Kannustavaa on kertoa, että lyhyistä jo 5- 10 minuutin liikuntahetkistä useamman kerran päivässä on hyötyä.
• Intervallimuotoinen liikkuminen on hyvä tapa vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä.
• Sairastunutta voi kannustaa pitämään pieniä levähtämistaukoja kävelyn tai kuntopyörällä polkemisen lomassa.
• Tauot auttavat jaksamaan ja tekevät pidemmän liikuntatuokion mahdolliseksi.
• Muita soveltuvia liikuntamuotoja ovat muun muassa voimistelu, tuolijumppa ja venyttely.
• Myös kevyet, yksittäisiä lihasryhmiä vahvistavat, istuma-asennossa tehtävät liikkeet parantavat toimintakykyä.
• Elämän loppuvaiheessa liikuntaharjoittelua jatketaan soveltuvin osin. Tavoitteena on ensisijaisesti toimintakyvyn ja hengityslihasten voiman säilyttäminen.

Liikuntaa tulee keventää tai välttää, jos

• paino nousee nopeasti, esim. 2 kg kolmen päivän aikana
• ilmenee yskää, merkittävästi lisääntynyttä hengenahdistusta tai liiallista väsymystä
• rasituksensieto on huonoa
• hengitystaajuus liikunnan aikana on yli 30 kertaa minuutissa
• leposyke yli 100 lyöntiä minuutissa
• sinisyyttä havaittavissa
• rintakipua havaittavissa
• verenpaine laskee liikunnan aikana
• uusi rytmihäiriö havaittavissa
• kalpeus, sekavuus tai runsas hikoilu havaittavissa

Toiminta- ja suorituskyvyn arviointi

Kuuden minuutin kävelytesti on tutkittu, luotettava sekä helposti suoritettava ja toistettava keino suorituskyvyn arviointiin. Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa testitulos korreloi hyvin maksimaalisen hapenottokyvyn kanssa, ja tulos saattaa olla yhteydessä taudin ennusteeseen.

Kävelytesti

• on käyttökelpoinen väline rasituskestävyyden määrittämiseen, harjoitusvaikutuksien arvioimiseen ja sairastuneen mahdollisen liikuntapelon selättämiseen.
• antaa hyvää tietoa liikuntaohjauksen pohjaksi ja yksilölliseen tilanteeseen sopivan rasitustehon määrittämisen tueksi.

Sydämen vajaatoiminnan syitä selvittävistä tutkimuksista polkupyörällä suoritettavan rasituskokeen (kliininen rasituskoe, rasitus-EKG) tarkoituksena on

• selvittää sairastuneen suorituskyky ja arvioida työkykyisyyttä
• antaa arvokasta tietoa myös sydämen hapenpuutteesta, sykkeen käyttäytymisestä, rytmihäiriöistä ja verenpaineesta.
• toimia hyvänä pohjana liikuntaohjaukselle.

Hengitys

• Hengenahdistuksen ilmaantumista ja vaikeusastetta on mahdollista arvioida NYHA-luokituksen avulla.
• Ennen liikuntaa aloittamista ja liikunnan aikana ilmaantuvaa hengenahdistusta voidaan arvioida Dyspnea-mittarilla.
• Hengitystaajuus ja koettu kuormittuneisuus ovat myös hyviä keinoja hengityksen ja rasituksensiedon arviointiin.
• Sisäänhengityslihasten voimaa voidaan mitata epäsuorasti maksimaalisen sisäänhengityksen suupaineen avulla, joka muodostuu keuhkojen paineen muutoksista. Se on verrannollinen sisäänhengityslihasten supistusvoimaan. Maksimaalinen sisäänhengityspaine (Pi_max) vai MIP kuvaa sisäänhengityslihasten voimaa.
• Keuhkojen toimintakapasiteetti voidaan saada selville mittaamalla nopea vitaalikapasiteetti (FVC) ja nopea sekuntikapasiteetti (FEV₁).

Ammattilaisen on hyvä kertoa sairastuneelle, että

• tietoa, taitoa ja tukea sairauteen liittyen sekä käytännön vinkkejä liikkumiseen ja sairauden hoitamiseen löytyy sydan.fi-sivuilta ja Kuntoutumistalo.fi-sivuilta (Kuntoutumistalo→Kuntoutujalle→Sydänsairaudet).
• Sydänliiton kursseilla sairastunut pääsee tapaamaan toisia samassa elämäntilanteessa olevia ja jakamaan kokemuksia myös liikkumisesta yhdessä toimien ja oppien.
• vertaistukihenkilön kanssa voi jutella luottamuksella liikkumisesta, tunteista ja kokemuksista.
• Tule mukaan -sivuilta löytyy tietoa Sydänliiton toiminnasta sekä verkkoluentotarjonta ja tapahtumakalenteri sekä sairastunut voi halutessasaan liittyä jäseneksi sydänyhdistykseen.

Terveyskylän Kuntoutumistalossa löytyy sairastavalle tietoa

• liikunnasta ja sydämen vajaatoiminnasta.

Lue lisää

2020 ESC Guidelines on sports cardiology and exercise in patients with cardiovascular disease

Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to
implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevention and Rehabilitation Section of the European Association of Preventive Cardiology

Sydämen vajaatoiminta,  Käypä hoito -suositus 2017

Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa ja kuntoutuksessa, Käypähoito -suositus 2016

Sydämen vajaatoiminta -liikuntaohjaus , Terveysportti / KYS, TAYS Sydänsairaala, KSSHP 2016

Kirjoittajat

Leena Airaksinen, sydänfysioterapeutti, TAYS/Sydänsairaala

Heidi Mahrberg, sydänfysioterapeutti, TAYS/ Sydänsairaala

Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija, Sydänliitto

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri, Sydänliitto

Liikunta ja sydämen vajaatoiminta -ydinasiat koottuna lyhyesti