Hyppää sisältöön

Liikunta ja sydämen vajaatoiminta – ydinasiat

Liikunnan tulisi olla keskeinen osa sydämen vajaatoimintaa sairastavan päivittäistä elämää. Pahenemisvaiheessa liikuntaa tulee keventää.

Annukka Alapappila
Julkaistu 8.2.2022

Säännöllisen liikunnan voi ja se tuleekin aloittaa, kun

  • sairaus on ollut vakaa ja tasapainossa vähintään kolmen viikon ajan ja vointi on tasaantunut
  • ei ole pahentunutta hengenahdistusta
  • paino on pysynyt viime viikkoina vakaana eikä ole turvotusta
  • ei ole vakavia rytmihäiriöitä
  • sairastunut tuntee sairautensa hoidon

Sairastunutta tulee kannustaa

  • liikuntamotivaation löytämiseen
  • liikunnalliseen elämäntapaan
  • arkiliikuntahetkien löytämiseen
  • itselle mieluisten liikuntamuotojen ja sopivien liikuntahetkien löytämiseen
  • sopivaan rasitustasoon löytämiseen
  • mahdollisten oireiden tunnistamiseen liikkumisen aikana
  • hengästymisen ja hengenahdistuksen eron tunnistamiseen

Säännöllinen liikunta

  • parantaa verenkiertoa ja lihasten aineenvaihduntaa
  • kasvattaa sydämen maksimiminuuttitilavuutta
  • keuhkojen minuuttitilavuus ja hengitystyö vähenevät
  • parantaa sydämen erityisesti vasemman kammion pumppaustoimintaa ja siten hapenottokykyä ja fyysistä suorituskykyä
  • vähentää sympaattisen hermoston yliaktivaatiota
  • pienentää syketaajuutta levossa ja hidastaa sykkeen nousua rasituksessa
  • lisää luurankolihasten aerobista energiantuottoa ja nostaa anaerobista kynnystä
  • parantaa verisuonten laajenemiskykyä ja valtimon sisäpinnan toimintaa
  • parantaa lihasvoimaa
  • vähentää sydämen työkuormaa ja vajaatoiminnan oireita kuten hengenahdistusta ja väsymystä
  • vaikuttaa myönteisesti mielialaan, unenlaatuun ja toimintakykyyn arjessa
  • vähentää sairaalahoidon tarvetta
  • lihasvoimaharjoittelun vaikutukset vasemman kammion pumppaustoimintaan ovat samanlaiset kuin kestävyysliikunnalla
  • parantaa sairauden ennustetta ja elämänlaatua

Kestävyysliikunta

  • Tärkeää täydentämään arkista liikkumista
  • Liikkeelle kevyesti lämmitellen ja lopetus jäähdytellen
  • Liikunta-annoksen kokoon useammasta liikuntahetkestä
  • Tehon lisäys tuntemuksien mukaan kevyeen hengästymiseen asti
  • Mielellään vähitellen päivittäin, kuitenkin vähintään kolme kertaa viikossa 30 minuuttia
  • Hieman rasittavaakin tasoa kovempi liikunnan teho voi soveltua
  • Hengenahdistus, kohtuuton väsymys tai muut oireet eivät kuulu liikuntaa ja olon tulee olla hyvä liikunnan aikana ja sen jälkeen.
  • Haasteellisissa olosuhteissa kuten helle, kova pakkanen ja kova tuulinen sää tarvittaessa liikunnan keventäminen

Lihasvoimaharjoittelu

  • Olennaista mm. vajaatoimintaan liittyvien luurankolihasmuutosten vuoksi
  • Kehon suuret lihasryhmät 2–3 kertaa viikossa, erityisesti alaraajojen lihakset
  • 8-10 liikettä, 10-15 kertaa ja 1-3 sarjaa
  • Keskeistä rauhallisuus, dynaamisuus ja kevyet vastukset, jopa aluksi ilman painoja
  • Myös kuntopiirityyppisesti
  • Voimakkaita ponnisteluita sekä hengityksen pidättämistä tulee välttää

Hengityslihasharjoittelu

  • Liikunta on keino tehostaa hengitystä ja harjoittaa hengityslihaksia
  • Sisäänhengityslihasvoimaharjoittelua suositellaan heille, joilla on heikko suorituskyky, eivätkä pysty harrastamaan kestävyysliikuntaa
  • Hengityslihaksia voi vahvistaa esimerkiksi Threshold IMT -harjoituslaitteella

Kannusta ja kerro, että

  • lyhyistä jo 5-10 minuutin liikuntahetkistä useamman kerran päivässä on hyötyä
  • intervallimuotoinen liikkuminen on hyvä tapa vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä
  • pieniä levähtämistaukoja voi pitää liikunnan lomassa
  • myös kevyet, yksittäisiä lihasryhmiä vahvistavat, istuma-asennossa tehtävät liikkeet parantavat toimintakykyä

Liikunta sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaiheessa sekä vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa

  • Jos vuodelepo pitkittyy, niin verenkiertoa vilkastuttavat ja hengitystä tehostavat harjoitukset ehkäisevät laskimotukoksia, keuhkokuumetta ja keuhkojen atelektaaseja
  • Kun tila paranee, kannustus liikkumaan ja omatoimisuuteen päivittäisissä toiminnoissa
  • Kevyt liikunta on suotavaa
  • Arkinen liikkuminen keskeistä, sillä reipas kestävyysliikunta ei useinkaan onnistu ilman oireita

Liikuntaa tulee keventää tai välttää, jos

  • paino nousee nopeasti, esim. 2 kg kolmen päivän aikana
  • ilmenee yskää, merkittävästi lisääntynyttä hengenahdistusta tai väsymystä
  • rasituksensieto on huonoa
  • hengitystaajuus liikunnan aikana on yli 30 kertaa minuutissa
  • leposyke yli 100 lyöntiä minuutissa
  • sinisyyttä havaittavissa
  • rintakipua havaittavissa
  • verenpaine laskee liikunnan aikana
  • uusi rytmihäiriö havaittavissa
  • kalpeus, sekavuus tai runsas hikoilu havaittavissa

Kävelytesti

  • on väline rasituskestävyyden määrittämiseen, harjoitusvaikutuksien arvioimiseen ja sairastuneen mahdollisen liikuntapelon selättämiseen
  • antaa hyvää tietoa liikuntaohjauksen pohjaksi ja yksilölliseen tilanteeseen sopivan rasitustehon määrittämisen tueksi

Kerro sairastuneelle, että

  • tietoa, taitoa ja tukea sairauteen liittyen sekä käytännön vinkkejä liikkumiseen ja sairauden hoitamiseen löytyy fi-sivuilta ja Kuntoutumistalo.fi-sivuilta (Kuntoutumistalo→Kuntoutujalle→Sydänsairaudet)
  • Sydänliiton kursseilla pääsee tapaamaan toisia samassa elämäntilanteessa olevia ja jakamaan kokemuksia myös liikkumisesta yhdessä toimien ja oppien
  • vertaistukihenkilön kanssa voi jutella luottamuksella liikkumisesta, tunteista ja kokemuksista
  • Tule mukaan -sivuilta löytyy tietoa Sydänliiton toiminnasta sekä verkkoluentotarjonta ja tapahtumakalenteri sekä voi halutessaan liittyä jäseneksi sydänyhdistykseen

 

Lue lisää liikunnasta ja sydämen vajaatoiminnasta

Lue seuraavaksi