Kun asiakkaallasi on rasva-aineenvaihdunnan häiriö
Kokonaiskolesteroli on kohonnut, jos se on yli 5 mmol/l. Rasva-aineenvaihdunnan häiriö eli dyslipidemia todetaan, jos LDL-kolesterolipitoisuus on yli 3,0 mmol/l tai triglyseridipitoisuus on yli 1,7 mmol/l tai HDL-kolesterolipitoisuus on pieni (miehillä alle 1,0 mmol/l ja naisilla alle 1,2 mmol/l).
Lähes 60 prosentilla 30 vuotta täyttäneistä eli yli miljoonalla suomalaisella on kohonnut veren kolesterolipitoisuus. Eniten kohonneita kolesteroliarvoja oli 40–49-vuotiailla miehillä ja 50–59-vuotiailla naisilla.
Jos asiakkaallasi on todettu rasva-aineenvaihdunnan häiriö, ohjaa hänelle elintapoihin ja hoidon seurantaan sekä tarvittaessa lääkehoitoon liittyvät asiat. Jos kolesteroliarvo on poikkeuksellisen suuri, kyse voi olla FH-taudista eli periytyvästä sairaudesta.
Elintavat
Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio vaikuttavat suotuisasti kaikkiin veren rasva-arvoihin. Ylipaino, tupakointi ja unen puute puolestaan huonontavat niitä.
Kolesteroliarvoihin vaikuttavat elintavat Kuvamateriaalia ravitsemusohjaukseen Kuvamateriaalia liikuntaohjaukseenLääkehoito
Elintapahoidon lisäksi tarvitaan lääkehoitoa, jos elintavoilla ei yksin päästä toivottuun tulokseen. Lääkityksen aloitus perustuu valtimotaudin kokonaisriskin arviointiin. Lääkityksellä alennetaan LDL-kolesterolipitoisuutta.
Ohjaa asiakasta käyttämään dosettia ja tekemään lääkityslista.
Tavoitearvot ja seuranta
Hoidon tavoite eli LDL-kolesterolin tavoitearvo riippuu asiakkaan valtimotaudin riskistä.
- Yleisesti tavoite on alle 3,0 mmol/l, mutta
- valtimotautia sairastavilla se on alle 1,4 mmol/l ja
- useimmilla hyvin suuren sairastumisriskin henkilöillä alle 1,8 mmol/l
Kolesteroliarvoja seurataan 1–2 kuukauden kuluttua lääkehoidon aloituksesta ja sen jälkeen tilanteen mukaan. Tärkeää on, että hoitotavoite saavutetaan. Myöhemmin riittää yleensä noin 12 kuukauden seurantaväli.
Elintapaohjauksen ja siihen liittyvien seurantakäyntien tiheys harkitaan yksilöllisesti.