Sydänliiton rakenne ja päätöksenteko kokouksissa

Sydänliiton rakenne

Sydänyhdistykset ovat jäsenenä alueellisissa jäsenjärjestöissä eli sydänpiireissä ja -alueissa, jotka tarjoavat tukea ja apua niiden toimintaan. Sydänpiirit/-alueet ja valtakunnalliset yhdistykset puolestaan ovat Suomen Sydänliiton jäseniä.

• Henkilöjäsenet voivat poikkeuksellisesti olla sydänalueen tai sydänpiirin suoria henkilöjäseniä, jos sydänpiirin/-alueen säännät sallivat tämän. Ns. joustomalli on yksi esimerkki tästä.

Sydänpiirin ja -alueen asioista päättävät sydänyhdistykset edustajiensa välityksellä. Suomen Sydänliitossa päätöksiä tekevät sydänpiirit/-alueet ja valtakunnalliset yhdistykset edustajiensa välityksellä. Äänivaltaa käyttävät yhdistyksen kokouksessaan vuodeksi kerrallaan valitsemat edustajat. Sekä sydänpiirien/-alueiden ja Suomen Sydänliiton säännöissä kerrotaan, ketkä voivat toimia edustajia ja ketkä ovat esteellisiä.

Sydänyhdistyksen asioista päättävät sen jäsenet varsinaisissa kokouksissa (kevät-ja syyskokouksissa tai vuosikokouksessa). Jokaisella jäsenellä on aloiteoikeus, puhe-ja läsnäolo -oikeus sekä äänioikeus yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa.

Jäsentä ei voi estää osallistumasta yhdistyksen varsinaiseen kokoukseen maksamattoman jäsenmaksun, henkilöristiriidan tai vastaavan perusteella: Jos yhdistyksen jäseneltä evätään äänioikeus kokouksessa jollain muulla kuin yhdistyksen säännöistä ilmenevällä perusteella, on kyseessä jäsenten yhdenvertaisuuden loukkaus. Se lähtökohtaisesti aiheuttaa  sen, että kokouksessa tehdyt päätökset ovat mitättömiä. 

Varsinaiset kokoukset

• valitaan hallitus, toiminnantarkastajat sekä muut toimihenkilöt
• valitaan hallitukseen jäseniä kesken kauden lopettaneiden tilalle viemään ko. kausi loppuun
• vahvistetaan tilintarkastus ja päätetään hallituksen vastuuvapauden myöntämisestä
• hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio
• päätetään suurista asioista, kuten yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta, ns. kevennettyyn tilinpitoon siirtymisestä tai yhdistyksen lakkauttamisesta.

Yhdistyksen hallitus järjestää varsinaisen kokouksen sääntöjen määräämänä ajankohtana, mutta ylimääräisen kokouksen voi järjestää aina kun hallitus kokee sen tarpeelliseksi tai jos 1/10 yhdistyksen jäsenistä vaatii kokouksen järjestämistä.

Kutsu ja esityslista

Kokouskutsussa on käytävä ilmi kokouksen perustiedot (kuka, mitä, missä, milloin, kenelle) sekä mitä asioita kokouksessa käsitellään. Kutsu on annettava jäsenille tiedoksi säännöissä määrätyssä aikaikkunassa. Normaalista poikkeavat asiat on erikseen mainittava kokouskutsussa, jotta niistä voidaan päättää kokouksessa. Mikäli kokouksessa edetään säännöissä määrätyn asialistan mukaan, riittää kutsussa maininta sääntömääräisten asioiden käsittelystä. Esityslistalle saa ja tulee lisätä muita tärkeitä asioita omana asiakohtanaan eli ei otsikolla ”Muut asiat”.

Yhdistyksen hallitus laatii ja hyväksyy varsinaisen kokouksen esityslistan. Jos esityslistaan tulee viime hetken muutoksia, kokous voi hyväksyä muutokset viime kädessä kokouksen aikana kohdassa Esityslistan hyväksyminen. Kokoukselle voi laatia etukäteen vaihtoehtosen esityslistan, jos on tiedossa että, esityslistaan on tulossa muutosehdotus, joka saatetaan hyväksyä. Tämä esityslista kuitenkin jaetaan paikan päällä vasta sen jälkeen, kun kokous on päättänyt hyväksyä muutoksen esityslistaan.

Sääntömuutoksen käsittelystä kerrotaan tässä artikkelissa: Sydänyhdistyksen sääntömuutos – Yhdistyspalvelu (sydan.fi).

Hallitus on vastuussa yhdistyksen toiminnasta varsinaisten kokousten välillä

Varsinaisten kokousten välillä yhdistyksen, sydänpiirin/-alueen ja Suomen Sydänliiton toimintaa ohjaavat niiden hallitukset. Yhdistyksen hallitus vastaa yhdistyksen toiminnasta kollektiivina. Hallituksen jäsenet ovat yhdessä vastuussa hallituksen tekemistä päätöksistä. Hallituksen jäsen ei osallistu päätöksentekoon silloin, kun käsitellään hänen; hänen puolisonsa/avopuolisonsa; tai perheenjäsenensä etua tai hankintaa koskevaa asiaa.

Yhdistyksen kevät- tai vuosikokous myöntää hallitukselle vastuuvapauden edellisen kauden päätöksistä, mikäli niissä ei ole huomautettavaa.
Hallituksen tehtäviä lain ja sydänyhdistyksen sääntöjen mukaan:

• Lain ja sääntöjen mukaisesta toiminnasta huolehtiminen
• Varsinaisten kokousten (kevät-ja syyskokous tai vuosikokous) valmistelu ja järjestäminen
• Toiminnan johtaminen ja kehittäminen, varsinaisen kokouksen päätösten toimeenpano (esim. toimintasuunnitelman toteuttaminen), juoksevien asioiden hoitaminen
• Kirjanpidosta ja varainhoidosta huolehtiminen, avustusten hakeminen ja tilittäminen ja testamenttien vastaanottaminen
• Toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan avustaminen, tilinpäätöksen allekirjoittaminen
• Yhteydenpito jäsenistöön ja sydänpiiriin/-alueeseen ja Sydänliittoon
• Yhdistyksen edustaminen: yhdistyksen nimenkirjoittajat, sopimusten teko
• Jäsenluettelon ylläpitäminen Kilta-järjestelmässä
• Toimiminen mahdollisten työntekijöiden esihenkilönä

Hallituksen jäsenten yleisiä rooleja sydänyhdistyksissä

• Vastuu yhdistyksen hallinnosta ja toiminnan johtamisesta: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja
• Vastuu viestinnästä ja yhteydenpidosta jäsenistöön: jäsenvastaava, verkkosivuvastaava, viestintävastaava
• Vastuu eri toimintamuodoista ja niiden kehittämisestä: liikuntavastaava, vertaistukivastaava, matkavastaava, ruokavastaava, sydänkerhon vetäjä