Liikunta ja takotsubo
Liikunta edistää takotsubosta kuntoutumista.
Takotsubo-oireyhtymä eli ns. ohimenevä tai stressihormonin aiheuttama sydänhalvaus. Sitä voidaan kutsua myös särkyneen sydämen oireyhtymäksi.
Takotsubo on oireyhtymä,
- jossa sydämen vasemmassa kammiossa, sen kärki- ja keskitasolla, on havaittavissa sydämen vajaatoiminta eli pumppausvoiman alenema, joka voi olla pienellä osalla sairastuneista hyvin vaikea. Sydämen pumppausvoima palautuu 4-8 viikon aikana.
- joka muistuttaa sydäninfarktia, vaikka kyseessä ei ole sepelvaltimotukos.
- jonka laukaisevana tekijänä on usein henkinen tai fyysinen stressi, kuten omaisen kuolema, äkillinen sairastuminen, vakavan diagnoosin kuuleminen tai fyysinen rasitus.
- joka voi ilmaantua myös ilman mitään tunnistettavaa laukaisevaa tekijää.
Arkiaskareet ja liikunta
- Kevyitä kotitöitä voi tehdä heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen.
- Liikunta on tärkeää aloittaa kevyesti, jotta sydän saa aikaa toipua.
- Aluksi suositeltavin liikuntamuoto on kävely, joka on hyvä aloittaa 10-15 min. kävelyillä useamman kerran päivässä.
- Kävelylenkit kannattaa aloittaa rauhallisesti, alkulämmittelyssä sydän valmistautuu tulevaan kuormitukseen.
- Ensimmäisinä viikkoina
- syke saa nousta noin 20–30 lyöntiä leposykkeestä.
- tulee välttää raskaampia kotitöitä mm. painavia nostoja, kantamista tai työskentelyä pitkään kädet koholla.
- Aterian tai sydänlääkkeiden oton jälkeen kannattaa pitää noin tunnin väli ennen varsinaista liikkumista.
- Kovalla pakkasella tai helteellä liikuntaa kannattaa keventää.
- Rintatuntemuksia aiheuttavaa fyysistä tai henkistä kuormitusta tulee välttää.
- Jos liikunnassa ilmenee rintatuntemuksia, tulee levähtää ja keventää liikuntaa.
- Rasitusta tulee välttää sairaana, huonovointisena ja henkisesti kuormittavassa tilanteessa.
Toipumisen edetessä
- liikunnan tehoa ja rasittavuutta voi nostaa hieman rasittavalle tasolle (RPE 13) sekä myöhemmin asteittain rasittavallekin (RPE 15) tasolle.
- liikumisen rasittavuutta voi lisätä vähitellen matkaa pidentämällä ja kävelemällä vaihtelevassa maastossa tai lisäämällä vauhtia.
- hengitys on hyvä liikkumisen rasittavuuden mittari.
- liikkuessa saa hengästyä, mutta hengitys ei saa muuttua puuskuttavaksi tai ahdistavaksi.
- voi palata tuttuihin ja raskaampiinkin arjen harrastuksiin ja tarvittaessa liikuntaluvan voi tarkistaa lääkäriltä.
Henkinen palautuminen
- Rentoutuminen on tärkeä osa palautumista.
- Kehon rentoutuminen vähentää myös mielen kuormitusta ja keventää sitä kautta sydämen työtä.
- Rentoutuessa sydämen syke ja verenpaine tasaantuvat, hengitys rauhoittuu ja lihaskireydet hellittävät.
- Oman rentoutumiskeinon löytyminen on keskeistä.
Huom!
Toipuminen oireyhtymästä on yksilöllistä, mutta suurin osa sairastuneista toipuu 1–2 kuukaudessa. Jos toipumisen aikana ilmenee uusia sydänperäisiä oireita (esim. hengenahdistus, rintakipu), tulee sairastuneen ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin tilanteen uudelleen arvioimiseksi.
Lähde : HUS, Sisätaudit ja kuntoutus, fysioterapia ja Sydän ja keuhkokeskus, kardiologia 5.10.2021 (mukaeltu)