Hyppää sisältöön
Elisa Luomaranta, Terveyden edistämisen koordinaattori
Julkaistu 25.5.2021
Päivitetty 27.10.2022

Näkökulman vaihtamisen taito

Motivoivassa ja ratkaisukeskeisessä työtavassa keskeistä on näkökulman vaihtamisen taito. Asiakkaat ovat monesti tottuneita kertomaan terveydenhuollon ammattilaisille oireistaan, ongelmistaan, haasteistaan ja vioistaan. On tärkeää, että asiakas saa näistäkin kuulluksi tulemisen tärkeän tunteen. Tunteen, että ammattilainen ymmärtää minun haastavan tilanteeni ja hyväksyy minut juuri tällaisena. Asiakasta on hyvä herätellä katsomaan ongelmaa toisin silmin, löytää hankalastakin tilanteesta mahdollisuuksia.

Muutospuhetta ongelmapuheen tilalle

Motivoivan ohjauksen ammattilainen tunnistaa asiakkaan ongelmapuheen ja auttaa asiakasta kääntämään sen muutospuheeksi. Jokaiseen ongelmaan on sisäänrakennettu muutostoive. Ongelmaan keskittymisen sijaan ammattilainen ohjaa keskustelua siihen, millainen suhtautumistapa asiakkaalla voisi olla ongelmaan. Millaista muutosta asiakas toivoo sen sijaan?

Haaveet ja unelmat

Muutosprosessissa on tärkeää keskustella asiakkaan haaveista ja unelmista. Luoda toivetulevaisuutta. Tässä tärkeää on viedä aikajanalla asiakas tarpeeksi kauas tulevaisuuteen, riippuen haasteen tai muutostoiveen suuruudesta.

  • Jos kaikki on vuoden päästä / viiden vuoden kuluttua niin kuin toivot, miten silloin asiat ovat?
  • Millaista elämäni olisi, kun tämä ongelmani olisi täysin kadonnut?
  • Mitä minulle merkityksellistä olisi tullut tilalle?
  • Mistä läheiseni huomaisivat, että ongelma ei enää vaivaa minua?
  • Kuka huomaisi asian ensimmäisenä? Mitä hän sanoisi?

Pysähtyminen vahvuuksien ja voimavarojen äärelle

Kun unelmatodellisuus on hahmotettu, pysähdytään miettimään, mitä sen suuntaista asiakkaan arjessa ja elämässä on jo. Viedä ajatukset vahvuuksiin, aivan pieniinkin sellaisiin. Nämä olemassa olevat vahvuudet ja voimavarat ovat monesti niitä, jotka ovat asiakkaalle näkymättömiä ja joiden näkyväksi tekeminen voi olla ammattilaisen tärkein tehtävä.

  • Mitä pieniäkin juttuja teen jo toivomaani suuntaan?
  • Tai olenko ehkäpä joskus aiemmin tehnyt? Miten ja miksi silloin onnistuin?

Tavoite ja toimintasuunnitelma

Kun ongelma saadaan käännettyä muutostoiveeksi, ja unelmien tulevaisuus sekä vahvuudet ja voimavarat on kartoitettu, voidaan lähteä puhumaan tavoitteesta ja toimintasuunnitelmasta.

 

Ongelma Muutostoive Suunnitelma Ensimmäinen pieni askeleeni
 

”Syön liikaa karkkia joka ilta.”

 

”Toivoisin syöväni vähemmän karkkia ja enemmän monipuolista ruokaa.” ”Opettelen syömään säännöllisesti 4-5 ateriaa päivässä, jolloin makeanhimo ei yllätä iltaisin niin usein.” ”Yhtenä iltana viikossa jätän karkit väliin ja valitsen muuta mieluista naposteltavaa.”
 

”Minulla ei ole aikaa liikkua.”

 

”Toivoisin, että minulla olisi enemmän aikaa liikkua.” ”Varaan kalenteriin ensin yhden, sitten kaksi liikuntahetkeä viikossa ja pidän niistä kiinni.” ”Varaan viikosta yhden puolituntisen omalle liikunnalleni.”
 

”Nukun tosi huonosti.”

 

”Toivoisin nukkuvani paremmin.” ”Jätän ruutuajan pois illasta ja teen rentoutumisharjoituksen mennessäni nukkumaan.” ”Kokeilen kolmea lyhyttä rentoutusharjoitusta.”

Suunnitelma on hyvä kirjata muistiin mahdollisimman käytännönläheisesti. OTA-lomakkeet auttavat oman suunnitelman laatimisessa.

Entä jos?

Muutosprosessissa on tärkeää olla realistinen. Puhua asiakkaan kanssa tavoitteen haastavuudesta ja todennäköisistä takapakeista luonnollisena osana muutosprosessia. Tällöin epäonnistumisen tunne ei ole niin vahva, kun se on etukäteen jo nähty ja toimintasuunnitelmat siitäkin eteenpäin.