Siirry sisältöön

Repsahdus möröstä muutoksen välineeksi

Sanassa repsahdus häilyy epäonnistumista ja pelkoa. Yhteen sortumiseen kaatuvat monet hyvin alkaneet muutosprojektit, aivan turhaan.

Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija
Julkaistu 11.2.2020
Kuva: Anna Kara

Hyväksymällä repsahdus osaksi oppimista, ennakoimalla ja jopa varta vasten sitä harjoittelemalla sen voi valjastaa itselleen työvälineeksi osaksi onnistunutta muutosprosessia.

Elämä on täynnä yllätyksiä; sairastumisia, ylitöitä, vierailuja, lomia. Elämä ei mene saman kaavan mukaan päivästä toiseen. Siksi harva onnistuu elämäntapamuutoksessa kertaheitolla. Repsahdusta ei tarvitse pelätä tai yrittää vältellä, kun sitä työstää jo muutossuunnitelmaa laatiessaan.

Repsahdus kumpuaa ehdottomuudesta

Mitä tiukempi ja ehdottomampi oma muutossuunnitelma on, sitä herkemmin repsahdus yllättää. Urakkaa aloittaessaan moni myös pelkää menettävänsä hallinnan tunteen. Vaikka on sinnikkäästi päättänyt aloittaa kuntosalilla rehkimisen tai kevyemmän ruokavalion noudattamisen, arjessa voi tulla vastaan tilanne, jonka takia suunnitelma meneekin mönkään.

On ihan tavallista, että motivaatio vaihtelee. Aina ei jaksa innostua täysin rinnoin paremmasta elämästä, joten lenkille lähtö tai lautasmalli ei toteudukaan suunnitellusti. Siksi jo lähtökohtaisesti suunnitelmaan kannattaa sulauttaa joustavuutta ja armollisuutta. Lisäksi tarvitaan helppoutta ja mukavuutta, koska mieli tekee herkemmin päätöksiä, joiden eteen ei tarvitse nähdä vaivaa ja jotka tuntuvat miellyttäviltä.

Ennakointi auttaa hankalien tilanteiden yli

Hankalia tilanteita tulee joka tapauksessa vastaan kaikilla, joten ne on hyvä tunnistaa ja pohtia valmiiksi keinoja niiden selättämiseen. Näin oma luottamus kasvaa siihen, että tilanteen saa taas raiteilleen repsahduksesta huolimatta, eikä tule tarvetta lyödä hanskoja kokonaan tiskiin.

Esimerkiksi töistä kotiin lähtiessä saattaa olla sudennälkä ja kotiin päästyä sortuu syömään mitä sattuu. Tällöin ratkaisu voisi olla välipalan syöminen ennen töistä lähtöä. Näin säästyy kovan näläntunteen aiheuttamilta repsahduksilta ja kotiin päästyään voi keskittyä rauhallisin mielin nauttimaan terveellisestä ateriasta. Ennakoinnin myötä hankalia tilanteita tulee todennäköisesti myös harvemmin vastaan.

Suunniteltu repsahdus

Repsahdukset voi myös suunnitella etukäteen. Juhlat, matkat ja kyläilyt voi hoitaa antamalla itselleen luvan nauttia ylimääräisestä lepopäivästä tai herkuista. Kun sallii itselleen säännöllisesti hemmottelua, häiritsevät mieliteotkin heikkenevät ja menettävät kielletyn hedelmän houkutuksen. Elämän ei kuulu olla mustavalkoista vaan joustavaa ja armollista. Näin säilyy helpommin myös tunne elämänsä hallinnasta ja muutokseen pystymisestä.

Repsahdukset osaksi oppimisprosessia

Repsahdukset antavat mahdollisuuden oivaltaa asioita itsestään ja elämästään. Silloin voi miettiä, mitkä tekijät tai tapahtumat aiheuttivat suunnitelmasta poikkeamisen. Voiko näihin tekijöihin vaikuttaa jotenkin? Vai onko suunnitelma sittenkään itselle sopiva? Suunnitelmaa saa muokata kokeilujen ja havaintojen perusteella. On turha pitäytyä tiukassa kunto-ohjelmassa tai dieetissä, jos se ei tunnukaan istuvan omaan elämään.

Muutosprosessissa kannattaa keskittyä siihen, mikä on itselle hyväksi ja minkälaisia mahdollisuuksia eri tilanteissa on. Kieltolistojen sijaan on hyvä miettiä toimintoja, jotka edistävät hyvinvointia. Esimerkiksi makkararuokien vähentämispyrkimysten sijaan voi miettiä, miten saisi lisättyä kala- ja kasvisruokia ruokavalioonsa. Tai kahviherkkujen kieltämisen sijaan kannattaa pohtia hedelmien lisäämistä syömisiinsä.

Muutos etenee hitaasti. Välillä tulee takapakkia ja epäonnistumisen tunteita. Repsahdus ei ole maailmanloppu. Jo suunnitelmaan takaisin palaamisen voi laskea onnistumiseksi, josta voi hyvällä syyllä onnitella itseään.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset