Liikunta ja sydämen vajaatoiminta – ydinasiat
Liikunnan tulisi olla keskeinen osa sydämen vajaatoimintaa sairastavan päivittäistä elämää. Pahenemisvaiheessa liikuntaa tulee keventää.
Säännöllisen liikunnan voi ja se tuleekin aloittaa, kun
- sairaus on ollut vakaa ja tasapainossa vähintään kolmen viikon ajan ja vointi on tasaantunut
- ei ole pahentunutta hengenahdistusta
- paino on pysynyt viime viikkoina vakaana eikä ole turvotusta
- ei ole vakavia rytmihäiriöitä
- sairastunut tuntee sairautensa hoidon
Sairastunutta tulee kannustaa
- liikuntamotivaation löytämiseen
- liikunnalliseen elämäntapaan
- arkiliikuntahetkien löytämiseen
- itselle mieluisten liikuntamuotojen ja sopivien liikuntahetkien löytämiseen
- sopivaan rasitustasoon löytämiseen
- mahdollisten oireiden tunnistamiseen liikkumisen aikana
- hengästymisen ja hengenahdistuksen eron tunnistamiseen
Säännöllinen liikunta
- parantaa verenkiertoa ja lihasten aineenvaihduntaa
- kasvattaa sydämen maksimiminuuttitilavuutta
- keuhkojen minuuttitilavuus ja hengitystyö vähenevät
- parantaa sydämen erityisesti vasemman kammion pumppaustoimintaa ja siten hapenottokykyä ja fyysistä suorituskykyä
- vähentää sympaattisen hermoston yliaktivaatiota
- pienentää syketaajuutta levossa ja hidastaa sykkeen nousua rasituksessa
- lisää luurankolihasten aerobista energiantuottoa ja nostaa anaerobista kynnystä
- parantaa verisuonten laajenemiskykyä ja valtimon sisäpinnan toimintaa
- parantaa lihasvoimaa
- vähentää sydämen työkuormaa ja vajaatoiminnan oireita kuten hengenahdistusta ja väsymystä
- vaikuttaa myönteisesti mielialaan, unenlaatuun ja toimintakykyyn arjessa
- vähentää sairaalahoidon tarvetta
- lihasvoimaharjoittelun vaikutukset vasemman kammion pumppaustoimintaan ovat samanlaiset kuin kestävyysliikunnalla
- parantaa sairauden ennustetta ja elämänlaatua
Kestävyysliikunta
- Tärkeää täydentämään arkista liikkumista
- Liikkeelle kevyesti lämmitellen ja lopetus jäähdytellen
- Liikunta-annoksen kokoon useammasta liikuntahetkestä
- Tehon lisäys tuntemuksien mukaan kevyeen hengästymiseen asti
- Mielellään vähitellen päivittäin, kuitenkin vähintään kolme kertaa viikossa 30 minuuttia
- Hieman rasittavaakin tasoa kovempi liikunnan teho voi soveltua
- Hengenahdistus, kohtuuton väsymys tai muut oireet eivät kuulu liikuntaa ja olon tulee olla hyvä liikunnan aikana ja sen jälkeen.
- Haasteellisissa olosuhteissa kuten helle, kova pakkanen ja kova tuulinen sää tarvittaessa liikunnan keventäminen
Lihasvoimaharjoittelu
- Olennaista mm. vajaatoimintaan liittyvien luurankolihasmuutosten vuoksi
- Kehon suuret lihasryhmät 2–3 kertaa viikossa, erityisesti alaraajojen lihakset
- 8-10 liikettä, 10-15 kertaa ja 1-3 sarjaa
- Keskeistä rauhallisuus, dynaamisuus ja kevyet vastukset, jopa aluksi ilman painoja
- Myös kuntopiirityyppisesti
- Voimakkaita ponnisteluita sekä hengityksen pidättämistä tulee välttää
Hengityslihasharjoittelu
- Liikunta on keino tehostaa hengitystä ja harjoittaa hengityslihaksia
- Sisäänhengityslihasvoimaharjoittelua suositellaan heille, joilla on heikko suorituskyky, eivätkä pysty harrastamaan kestävyysliikuntaa
- Hengityslihaksia voi vahvistaa esimerkiksi Threshold IMT -harjoituslaitteella
Kannusta ja kerro, että
- lyhyistä jo 5-10 minuutin liikuntahetkistä useamman kerran päivässä on hyötyä
- intervallimuotoinen liikkuminen on hyvä tapa vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä
- pieniä levähtämistaukoja voi pitää liikunnan lomassa
- myös kevyet, yksittäisiä lihasryhmiä vahvistavat, istuma-asennossa tehtävät liikkeet parantavat toimintakykyä
Liikunta sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaiheessa sekä vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa
- Jos vuodelepo pitkittyy, niin verenkiertoa vilkastuttavat ja hengitystä tehostavat harjoitukset ehkäisevät laskimotukoksia, keuhkokuumetta ja keuhkojen atelektaaseja
- Kun tila paranee, kannustus liikkumaan ja omatoimisuuteen päivittäisissä toiminnoissa
- Kevyt liikunta on suotavaa
- Arkinen liikkuminen keskeistä, sillä reipas kestävyysliikunta ei useinkaan onnistu ilman oireita
Liikuntaa tulee keventää tai välttää, jos
- paino nousee nopeasti, esim. 2 kg kolmen päivän aikana
- ilmenee yskää, merkittävästi lisääntynyttä hengenahdistusta tai väsymystä
- rasituksensieto on huonoa
- hengitystaajuus liikunnan aikana on yli 30 kertaa minuutissa
- leposyke yli 100 lyöntiä minuutissa
- sinisyyttä havaittavissa
- rintakipua havaittavissa
- verenpaine laskee liikunnan aikana
- uusi rytmihäiriö havaittavissa
- kalpeus, sekavuus tai runsas hikoilu havaittavissa
Kävelytesti
- on väline rasituskestävyyden määrittämiseen, harjoitusvaikutuksien arvioimiseen ja sairastuneen mahdollisen liikuntapelon selättämiseen
- antaa hyvää tietoa liikuntaohjauksen pohjaksi ja yksilölliseen tilanteeseen sopivan rasitustehon määrittämisen tueksi
Kerro sairastuneelle, että
- tietoa, taitoa ja tukea sairauteen liittyen sekä käytännön vinkkejä liikkumiseen ja sairauden hoitamiseen löytyy fi-sivuilta ja Kuntoutumistalo.fi-sivuilta (Kuntoutumistalo→Kuntoutujalle→Sydänsairaudet)
- Sydänliiton kursseilla pääsee tapaamaan toisia samassa elämäntilanteessa olevia ja jakamaan kokemuksia myös liikkumisesta yhdessä toimien ja oppien
- vertaistukihenkilön kanssa voi jutella luottamuksella liikkumisesta, tunteista ja kokemuksista
- Tule mukaan -sivuilta löytyy tietoa Sydänliiton toiminnasta sekä verkkoluentotarjonta ja tapahtumakalenteri sekä voi halutessaan liittyä jäseneksi sydänyhdistykseen