Kolesteroliarvoja ei voi tuntea, eivätkä ne näy ihmisestä ulospäin millään tavalla. Oman kolesteroliarvonsa tietää vain mittaamalla. Aikuisille suositellaan kolesteroliarvojen tarkistamista verikokeella noin 3–5 vuoden välein. Korkea kolesteroli on vaaraksi valtimoille, myös sydämen omille verisuonille eli sepelvaltimoille. Sydänliitto kampanjoi maaliskuussa sepelvaltimotaudista. Kampanjan aikana Sydänliitto järjestää neljä verkkoluentoa ja tarjoaa tietoa sepelvaltimotaudista. Lue lisää kampanjasta tämän jutun lopussa.
Etkö vielä ole Tampereen Sydänyhdistyksen jäsen? Jäseneksi kannattaa juuri nyt liittyä – arvomme nimittäin kaikkien sepelvaltimotautikampanjan eli maaliskuun aikana Tampereen Sydänyhdistykseen liittyneiden kesken 100 euron arvoisen lippu.fi -lahjakortin! Lue lisää jäsenyydestä ja liity tästä.
Miksi on tärkeä tietää veren rasva-arvot?
Kolesteroli on ihmiselle tärkeä. Sitä tarvitaan eräiden hormonien ja sappihappojen valmistusaineena sekä solukalvojen rakentamiseen. Liika on kuitenkin liikaa tässäkin asiassa. Liiallinen veren kolesteroli tunkeutuu valtimoiden seinärakenteeseen. Veren virtaaminen vaikeutuu, koska valtimot ahtautuvat seinämiin kertyvän kolesterolin vuoksi. Valtimoista kannattaa pitää huolta! Valtimot ovat verisuonia, joissa veri virtaa sydämestä eri puolille kehoa, kuljettaen esimerkiksi ravintoaineita ja happea kudosten käyttöön.
Liiallinen veren kolesterolipitoisuus on merkittävä valtimotaudin vaaratekijä. Jos kolesterolia on verenkierrossa liikaa, se ahtauttaa valtimoita eri puolilla kehoa. Jos sydämen omat valtimot eli sepelvaltimot ahtautuvat, seurauksena on sepelvaltimotauti. Sepelvaltimon tukkeutuminen aiheuttaa sydäninfarktin. Muita ilmentymiä valtimoiden ahtautumisesta ovat esimerkiksi aivovaltimoiden ahtautuminen ja aivoinfarkti. Vaaraa sairastua valtimotautiin lisäävät muun muassa kohonnut verenpaine, diabetes, tupakointi, lihavuus ja vähäinen liikunta. Myös perintötekijöillä on vaikutuksensa kolesteroliarvoihin.
Mitä arvoja tavoitellaan?
Terveydelle hyvä kokonaiskolesteroliarvo on alle 5 mmol/l. Tämä arvo onkin jäänyt monelle hyvin muistiin, vaikkakin suurella osalla suomalaisista arvo ylittyy. Muita terveydelle hyviä arvoja ovat seuraavat: LDL-kolesteroli alle 3 mmol/l, HDL-kolesteroli miehillä yli 1 mmol/l ja naisilla yli 1,2 mmol/l sekä triglyseridit alle 1,7 mmol/l. Jos on sairastunut jo valtimotautiin tai on valtimotaudin riskitekijöitä, LDL-kolesterolin tavoitearvot ovat selkeästi alhaisempia.
Puhutaan huonosta ja hyvästä kolesterolista. LDL on ns. huono kolesteroli, koska se kuljettaa kolesterolia valtimoiden seinämiin. HDL eli ns. hyvä kolesteroli kuljettaa kolesterolia pois valtimoiden seinämistä. Nämä kirjainlyhenteet tulevat veressä olevista LDL- ja HDL-kuljettajista, joihin kolesteroli sitoutuu. Kolesteroli on rasvaliukoinen yhdiste, joten se ei voi kulkeutua veressä ilman kuljettajien apua. Verikoetuloksissa ilmoitetaan myös triglyseridiarvo. Suurentunut triglyseridipitoisuus nostaa veren hyytymäalttiutta ja nopeuttaa valtimoiden ahtautumista.
Mitä voi tehdä itse?
Omilla arjen valinnoilla voi vaikuttaa kolesteroliarvoihin. Etenkin ruokavalinnoilla ja rasvan laadulla on merkitystä! Ravinnon rasvoista tulisi suositusten mukaan olla 2/3 pehmeää ja enintään 1/3 kovaa rasvaa. Pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa on runsaasti esimerkiksi kasviöljyissä (paitsi kookos- ja palmuöljyssä), pähkinöissä, pullomargariineissa, pehmeissä rasiamargariineissa ja kalassa. Leivän päälle voi laittaa margariinia (vähintään 60 % rasvaa) ja salaatissa käyttää öljypohjaista kastiketta. Ruoanvalmistukseen ja leivontaan sopivat öljyt ja pullomargariinit. Kovaa rasvaa on runsaasti vaikkapa liha- ja makkararuoissa, lihaleikkeleissä, juustoissa ja kermassa – piilorasvana.
Käyttämällä pehmeitä rasvoja kovien sijaan voi alentaa veren haitallista LDL-kolesterolia. Myös ruoan kuitu alentaa LDL-kolesterolia. Kasvisten lisääminen ruokalautaselle on aina hyvä idea: kuidun saanti lisääntyy ja mahdollisesti kasvikset korvaavat lautasella myös kovia rasvoja ja kolesterolia sisältäviä ruokia. Samalla ruoan värit ja maut lisääntyvät. Tärkeät ruokavalinnat tehdään kaupassa ja siellä voi hyödyntää Sydänmerkkiä, joka löytyy yhä useammasta tuotteesta. Lisää vinkkejä ja tietoa löydät täältä.
Kohtuukuormitteinen eli kohtuullisen reipas liikunta on harvoja keinoja, joilla voi vaikuttaa HDL-kolesterolin määrään. Liikunnalla voi kasvattaa HDL-pitoisuutta: liiku ainakin kolme kertaa viikossa reippaasti, yhteensä vähintään 2 tuntia 30 minuuttia. Tämän määrän voi koota pienistäkin reippaista liikuntatuokioista – hyötyliikuntaa unohtamatta. Mikä tahansa liikkuminen ja istumisen välttäminen ovat sydänterveydelle hyväksi. Myös tupakoinnin lopettaminen on hyväksi HDL-pitoisuudelle. Lisää tietoa liikunnasta ja sydänterveydestä löydät täältä.
Verkkoluennoilta tietoa Sepelvaltimotaudista
Sydänliitto järjestää maaliskuun Sepelvaltimotautikampanjan osana verkkoluentoja. Ilmoittaudu luennoille tästä. Luennot alkavat klo 18 ja kestävät 30–60 min. Luennoista tehdään myös tallenteet samalle sivulle eli ne voi katsoa myös myöhemmin.
Luentosarja sepelvaltimotaudista
14.3. Osa 1/4: Sepelvaltimotauti – miten tutkitaan ja hoidetaan 2023?
16.3. Osa 2/4: Ruoan rooli sepelvaltimotaudin hoidossa
21.3. Osa 3/4: Sepelvaltimotaudin lääkehoito
23.3. Osa 4/4: Liikunnan rooli sepelvaltimotaudin hoidossa
Lue lisää kolesterolista ja maaliskuun Sepelvaltimotauti-kampanjasta Sydänliiton verkkopalvelusta.
Kuva: Sydänliitto