Työvälineitä nuorten elintapaohjaukseen

Ohjausmateriaali, itsearviointivälineet sekä havainnollistavat kuvat on laadittu niin, että nuorta on helppo ohjata tekemään terveyttä edistäviä valintoja.

Teemoina ovat Minä ja muut, Ruutuaika, Mielen hyvinvointi, Tupakka ja alkoholi, Liikunta ja Ravitsemus.

Aineisto on suunniteltu nuorten aikuisten (16-vuotiaat ja sitä vanhemmat) ohjaukseen. Aineistoa on hyödynnetty menestyksellisesti myös 8–9-luokkalaisten kanssa.

Materiaalia voidaan hyödyntää yksilöohjauksessa terveydenhoitajan, psykologin tai lääkärin vastaanotolla. Kuvat soveltuvat myös ryhmien ohjaukseen, opetuskäyttöön sekä oppilaitosten terveysviestinnässä laajemminkin.

Asiakaslähtöinen ohjausideologia

Lähestymistapa perustuu uusimpaan tutkimustietoon siitä, miten yksilöllisellä elintapaohjauksella saadaan aikaan vaikuttavuutta. Ohjauksen punainen lanka on nuoren muutosvalmiuden arviointi sekä ohjauksen yksilöllinen räätälöinti valmista materiaalia hyödyntäen. Sen suunnittelussa on huomioitu kansallinen opiskeluterveydenhuollon ohjeistus nuoren elämäntilanteen ja muutoshalukkuuden kartoituksesta.

Muutoshalukkuuden arviointiin on kehitetty lomake, jota käytetään apukeinona muutosvalmiuden itsearvioinnissa:

TOTA-mittari, TOTA-test, TOTA-card (pdf)

TOTA-mittari toimii elintapaohjauksen vastavuoroisuuden tukena ja auttaa ohjaajaa asiakaslähtöisen ohjauksen kohdistamisessa.

Ohje TOTA-mittarin käyttöön havainnollistaa mittarin hyödyntämistä keskustelussa.

TOTA-mittari perustuu valmentavan elintapaohjauksen periaatteisiin: voimaannuttavaan ohjausideologiaan sekä asiakaslähtöisyyteen. Motivoiva ilmapiiri voidaan luoda vuorovaikutuksellisin keinoin niin, että motivaatio nousee nuoresta itsestään, ei ohjaajan määräyksestä tai tarpeesta. Ohjauskeskustelussa tuetaan ohjattavan itsenäistä päätöksentekoa valmiin ohjeistuksen sijaan ja pyritään antamaan tilaa opiskelijan omalle kokemukselle voimavaraistavan ja motivoivan haastattelun keinoin.

Tavoitteena on, että nuori kokee terveystapaamisessa tulevansa kuulluksi ja pystyy ottamaan aktiivisesti esille häntä itseään kiinnostavia asioita. Ohjailevaksi tai painostavaksi koettu vuorovaikutus sitouttaa nuorta heikosti terveyttä edistäviin valintoihin. Neutraali ja yhteistyötä korostava luottamuksellinen ilmapiiri tukee parhaiten orastavaa motivaatiota ja omaehtoista terveyskäyttäytymistä.

Ohjauksen etenemistä ja materiaalin hyödyntämistä käytännössä havainnollistaa oheinen ohjauksen runko:

Miten ohjaus etenee materiaalin avulla -kaavio (pdf)

Minä ja muut -teema nuoren ohjauksessa

Keskustelun avaamisessa kuvat helpottavat nuorta itsearviointien teossa, jos kokemusten sanoittaminen on vaikeaa.

Minä ja muut -koostekuva havainnollistaa teemaa kokonaisuutena.

Nuoren sosiaalisten suhteiden käsittelyssä voidaan hyödyntää itsetuntokuvia: Mistä tunnistat hyvän itsetunnon? ja Miten voit vahvistaa itsetuntoasi? Ne auttavat ohjaajaa konkretisoimaan sitä, mistä itsetunnossa on kysymys ja miten nuori voi itsekin siihen aktiivisesti vaikuttaa.

Miten paljon luotat omaan ryhmääsi? -kuvan avulla nuori voi arvioida oman lähiryhmänsä luotettavuutta ja turvallisuuden astetta. Opiskeluryhmän turvallinen työskentelyilmapiiri mahdollistaa toimivien sosiaalisten suhteiden syntymisen ja ehkäisee kiusaamiskulttuurin syntymistä.

Millainen on sosiaalinen tukiverkkosi? -kuvan kautta kartoitetaan yhdessä nuoren sosiaalisen tuen määrää ja laatua opintojen ulkopuolella. Tarvittaessa voidaan myös miettiä korvaavia tukimuotoja ja ammatillisen lisätuen tarvetta.

Pari- ja seurustelusuhteen pohja -kuvaa käytetään seurustelusuhteiden taustalla vaikuttavien tekijöiden tarkasteluun. Se lisää ymmärrystä siitä, miten aiemmat ihmissuhteet ja kokemukset ohjaavat valintoja uusissakin suhteissa ja auttaa nuorta arvioimaan tilannetta omasta näkökulmastaan.

Asiakaslähtöisten ohjausmenetelmien kertaamisessa kannattaa hyödyntää THL:n ylläpitämää Kasvun kumppanit -verkkopalvelua. Sen tavoitteena on edistää dialogista toimintatapaa ja se tarjoaa ammattilaisille menetelmiä oman työn kehittämiseen. Palvelu tarjoaa mm. opastusta huolen puheeksi ottamisen -menetelmään, jota voi hyvin soveltaa tilanteessa, jossa nuoren itse valitsema TOTA-mittarin avaintekijä poikkeaa ohjaajan tekemästä ammatillisesta arviosta. Ammattilaisen huoli tuodaan esille tavalla, joka houkuttelee yhteistyöhön ja avoimeen dialogiin. Aidosti huolestaan kertova ohjaaja kohtaa vähemmän vastarintaa ja yhteistyö paranee nuoren kanssa hankalissakin kysymyksissä.

Ruutuaika-teema nuoren ohjauksessa

Jos esiin nousee ruutuajan vähentämisen tarve, on tärkeää pohtia yhdessä sitä, kokeeko nuori ns. digipelaamisen tai muun ruutuajan (internet/sosiaalinen media/tv) liialliseksi. Taustalla saattaa olla muita käsittelemättömiä ongelmia ja/tai vaikeaksi koettuja tunteita, mikä voi synnyttää esim. lohtupelaamisen kierteen. Pelkkä ajan seuraaminen ei kuitenkaan riitä kertomaan opiskelijan suhteesta pelaamiseen ja/tai ruutuaikaan. Kohtuullinen netinkäyttö on tasapainossa muun elämän kanssa. Se ei häiritse vuorokausirytmiä, opiskelua, harrastuksia, sosiaalista elämää tai itsestä huolehtimista.

Mistä tunnistat liiallisen pelaamisen? sekä Miten saat pelaamisen hallintaan? -kuvien avulla arvioidaan pelaamisen tasapainoa yhdessä opiskelijan kanssa.

Ruutuajan hallinta – Apukysymyksiä ja vinkkejä ohjaajalle -kuvasta ohjaaja saa valmiita kysymyksiä netinkäyttöä koskevan keskustelun avaamiseen. Internet/sosiaalinen media on tärkeä osa opiskelijoiden sosiaalista ympäristöä ja sen luonteva puheeksi otto on vastaavasti osa nuoren elämäntilanteen ja terveyskäyttäytymisen arviointia.

Lisää aiheesta: Nuoret pelissä – Tietoa kasvattajille lasten ja nuorten digitaalisesta pelaamisesta ja rahapelaamisesta, Silvennoinen & Tenkanen, THL, 2013.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut sivuston pelihaitoista. Sivustolla on myös diasarjat tukiaineistosta esimerkiksi vanhempainilloissa käytettäväksi.

Mielen hyvinvointi -teema nuoren ohjauksessa

Mielialaan vaikuttavat tekijät on koostettu yhteen kuvaan.

Mistä tunnistat stressin oireet -kuvaa voidaan käyttää epämääräisten stressioireiden kartoittamisessa. Sen avulla tarkennetaan stressin tunnusmerkkejä fyysisen, emotionaalisen tai kognitiivisen oireilun arvioimiseksi.

Subjektiivisen stressikokemuksen voimakkuutta ja vaikutusta toimintakykyyn arvioidaan Jaksamisjanan avulla. Se erottelee psyykkisen kuormituksen toisaalta opiskeluun ja toisaalta koulun ulkopuoliseen elämäntilanteeseen liittyen.

Stressin hyvien ja suositeltavien hallintakeinojen puheeksi otossa voidaan hyödyntää Stressin hyvät hallintakeinot -kuvaa. Sen kautta nuori arvioi omien hallintakeinojensa nykyistä valikoimaa ja uusien keinojen tarvetta. Stressin hallintakeinot – Apukysymyksiä ohjaajalle -kuvassa on keskustelun avaamiseen listattu apukysymyksiä, jotka ovat kaikki ns. avoimia kysymyksiä ja rohkaisevat ohjattavaa dialogiin motivoivan haastattelutekniikan mukaisesti.

Riittävän unen terveyshyödyt on kerätty yhteen Mitä hyötyä saat, kun nukut tarpeeksi? -kuvaan. Se havainnollistaa unen keskeisen merkityksen oman hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja antaa uusia oivalluksia riittävän unen tärkeydestä esim. painonhallinnan tai makean himon näkökulmasta.

Miten voit pitää huolta unestasi? -kuva antaa ohjattavalle kokonaiskuvan omien unen huoltokeinojen valikoimasta. Ohjaajan on mahdollisuus käyttää omatoimisen unihuollon tukemisessa valmiiksi listattuja apukysymyksiä, jotka ohjaavat keskustelua avoimeen pohdintaan.

Mikäli mielialakysymyksissä nousevat esille syömisen hallintaan liittyvät ongelmat, voidaan pyytää opiskelijaa arvioimaan suhtautumistaan ruokaan ja syömiseen Suhde ruokaan -janaharjoituksen avulla.

Opiskelijoille voidaan tarvittaessa suositella netistä löytyvää Nuorten mielenterveystaloa. Sieltä saa sekä nuori aikuinen että nuorten parissa työskentelevä ammattihenkilö asiallista ja luotettavaa tietoa nuorten mielenterveys- ja päihdeasioista. Sivuilta saa apua ongelmien tunnistamiseen, tietoa erilaisista tuki- ja hoitomuodoista, sekä niihin ohjautumisesta. Sieltä saa myös alueellista tietoa siitä, mistä voi hakea ammattiapua akuutissa tilanteessa vuorokauden ympäri. Paikka- ja palveluhaun avulla käyttäjä voi etsiä tietoa Nuorten mielenterveystalon sisällöistä paikkakunnan/alueen, palvelutyypin tai ongelman/oireen mukaan.

Ilmainen Oiva-hyvinvointiohjelma tarjoaa sekin tukea psyykkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyden edistämiseen netin kautta. Sovellusta voi käyttää myös mobiilisti lataamalla sen omaan älypuhelimeensa. Oiva on osa Vahvistamo-portaalia, johon on koottu paljon erilaista aineistoa mielenterveystaitojen parantamiseksi. Oiva-palvelu sisältää neljä harjoituskokonaisuutta, jotka auttavat keskittymään, olemaan tietoisesti läsnä, käsittelemään ikäviä ajatuksia ja tunnistamaan itselle tärkeitä asioita. Oiva sopii esimerkiksi stressin, alakulon, ahdistusoireiden tai uniongelmien lievittämiseen.

Tupakka ja alkoholi

Nuorten päihteettömyyden edistämiseksi on terveydenhuollon ammattilaisille kehitetty varhaisen puuttumisen malli, joka soveltuu 13–18-vuotiaiden nuorten ohjaukseen sellaisenaan ja vanhempien ikäryhmien kohdalla soveltaen. Sen käyttö perustuu ns. Nuorten päihdemittariin (Adsume) ja päihteiden käytössä tunnistettaviin tasoihin:

1. raittius/kokeiluluontoinen käyttö
2. toistuva käyttö
3. riskikäyttö
4. vaarallinen suurkulutus

Päihteiden hallinta -kuvaan on lisätty vaihtoehdoksi myös satunnainen käyttö.

Varhaisen puuttumisen toimintamallin kuvaama toimintakaavio sekä taulukko interventiosuosituksista on tiivistetty Nuorten päihteiden hallinta ja varhainen puuttuminen -kuvaan. Kuvaa voidaan tarkastella nuoren kanssa ja pohtia yhdessä, kuinka tilanteessa edetään.

Tilannearviota tehtäessä nuorta ei luokitella kuitenkaan päihdeongelmaiseksi, eikä käsitteitä päihderiippuvuus tai päihdehäiriö käytetä, koska Nuorten päihdemittari ei sisällä riippuvuutta mittaavia kysymyksiä. Sen sijaan huolen puheeksi otossa voidaan puhua esim. päihteiden suurkulutukseen liittyvästä huolesta. Nuorena aloitettu päihteiden käyttö ennustaa päihderiippuvuuden syntyä vanhemmalla iällä, minkä vuoksi varhainen puuttuminen on erittäin perusteltua.

Alkoholin käytön haitallisuutta voidaan tarkentaa avoimien kysymysten kautta. Suositelluista kysymyksistä saa lisätietoa Alkoholin käytön haitallisuuden arviointi – Apukysymyksiä ohjaajalle -kuvasta.

Kuinka monta alkoholiannosta juot?, Alkoholiannosten energia ja Alkoholin energiavertailu -kuvat havainnollistavat erilaisten alkoholijuomien ja määrien sisältämiä alkoholiannoksia ja niiden energiapitoisuuksia.

Jos nuori tarvitsee tukea tupakoimattomuuteen, voi ohjaaja toteuttaa lopettamiseen kannustavan mini-intervention. Kokemuksen mukaan ammattilaisten antamalla tuella on myönteinen vaikutus lopettamispäätöksen tekemiseen ja lopettamisen onnistumiseen. Savuttomuuden hyviä terveysvaikutuksia korostetaan Mitä hyötyä saat tupakan/nuuskan käytön lopettamisesta? -kuvan avulla.

Savuttomuusohjauksessa kannattaa hyödyntää myös tupakoinnin lopettamisen eri vaiheita kuvaavaa savuttomuuspolkua, jonka avulla muutosprosessia voidaan tukea nuoren omien tavoitteiden mukaisesti. Ohjausta helpottamaan on laadittu apukysymyksiä savuttomuuspolun eri vaiheisiin.

Sähkösavukkeiden käytön tunnistamisesta, haitoista ja puheeksi ottamisesta on tehty video, joka on tarkoitettu ammattilaisten käyttöön sekä lasten ja nuorten läheisille katsottavaksi.

Nuorille suunnattu Fressis-sivusto tarjoaa myös paljon hyvää materiaalia tupakoinnin lopettamiseen ja sen harkintaan, sitä voi suositella opiskelijalle itsehoidon välineeksi tai käydä läpi sen sisältöä yhdessä vastaanotolla osana savuttomuusohjausta.

Liikunta

Keskustelun tukena voi hyödyntää liikunta-aiheisia kuvia.

Ravitsemus

Keskustelun tukena voi hyödyntää ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä kuvia.

Tutustu myös Sydänliiton muihin elintapaohjauksen työvälineisiin ja Neuvokas perhe -aineistoihin.