Eteisvärinän rytminsiirto

Tuoreesta, eli vasta-alkaneesta eteisvärinästä puhutaan, jos eteisvärinäkohtaus on kestänyt varmuudella alle 48 tunnin ajan. Muutoin eteisvärinäkohtaus on pitkittynyt. Jos aiotaan tehdä eteisvärinän rytminsiirto ilman edeltävää antikoagulaatiohoitoa, rytmihäiriön kestosta täytyy olla varma. Jos asiasta on vähänkään epävarmuutta, rytminsiirto tehdään elektiivisesti. Tuoreen eteisvärinän (alle 48 tuntia) rytminsiirto Rytminsiirto voidaan tehdä ilman antikoagulaatiohoitoa pienen tukosvaaran potilaille (CHADS-Vasc 0 […]

21.8.2024

Tutkimukset eteisvärinäpotilaalle

Lue lisää eteisvärinän dokumentoinnista omasta artikkelista. Anamneesi Määritä oireisuus eli EHRA-luokka (EHRA= European Heart Rhythm Association). EHRA-luokka Oireisuus 1 Ei oireita 2 Lieviä oireita, jotka eivät vaikuta päivittäiseen elämään 3 Vaikeita oireita, joiden takia päivittäinen elämä vaikeutuu 4 Sietämättömiä oireita, joiden takia päivittäistä elämää on pitänyt muuttaa   Määritä eteisvärinän tyyppi Kohtauksellinen eli paroxysmaalinen (ICD-koodi […]

Eteisvärinän estolääkitys (rytmihäiriölääkkeet)

Estohoitoa harkitaan, jos eteisvärinä aiheuttaa vaikeita oireita (erityisesti EHRA 3-4). Beetasalpaajat ovat tavallisimpia, ja hoito voidaan aloittaa perusterveydenhuollossa. Muiden, ns. varsinaisten rytmihäiriölääkkeiden aloitus kuuluu kardiologille tai asiaan perehtyneelle sisätautilääkärille, mutta perusterveydenhuollon lääkärit voivat vastata seurannasta. Lääkkeillä on proarytmisia vaikutuksia, siksi säännöllinen seuranta ja tarvittaessa annoksen muuttaminen on tärkeää. Seuraavassa kerrotaan lääkkeistä, ja niiden seurantaan liittyvistä […]

15.8.2024

Ravitsemus ja eteisvärinä

Ravitsemuksen pääteemat eteisvärinän ehkäisyssä:  ylipainon vähentäminen vähentää eteisvärinäkohtauksia sydänystävällinen, monipuolinen ruoka auttaa myös taustasairauksien hoidossa kohtuullinen kahvin juonti (3–4 kkp/vrk) on turvallista runsas alkoholin käyttö altistaa kohtauksille suuret kalaöljy- ja omega-3-valmisteiden annokset voivat lisätä eteisvärinän ilmaantuvuutta Marevan-lääkityksen vaikutus ruokavalintoihin Ylipainon vähentäminen Ylipainon ja eteisvärinän välillä on selvä yhteys. Pysyvän painonlaskun on todettu vähentävän merkittävästi eteisvärinän […]

14.8.2024

Antikoagulaatiohoidon ohjaus eteisvärinään sairastuneelle

Eteisvärinää sairastavan antikoagulaatiohoidossa voidaan käyttää joko suoraa antikoagulanttia tai varfariinia. Huomioi ohjauksessa sekä antikoagulaatiohoitoon yleisesti liittyvät asiat että erikseen suoriin antikoagulantteihin ja varfariiniin liittyvät asiat.   Yleiset asiat antikoagulaatiohoidosta Lääkehoidon aihe ja kesto Antikoagulaatiohoidon aihe on aivoverenkiertohäiriön estäminen. Siksi on olennaista, että lääke otetaan säännöllisesti ja lääkemääräyksen mukaisella annostuksella. Antikoagulaatiohoidon tarve arvioidaan CHA2DS2VASc -pisteytyksen avulla. […]

13.8.2024

Eteisvärinäpotilaan seuranta

Antikoagulaatiohoidon vuoksi seurantaverikokeet pitää ottaa ainakin vuosittain. Jos kyseessä on hauras potilas, jolla on paljon lääkkeitä, ja korkeat tukos- ja vuotoriskipisteet, seurantakokeita täytyy ottaa useammin, esim. 3–6 kuukauden välein. Seurantakäynnit toteutetaan tavallisesti perusterveydenhuollossa, poikkeustapauksissa erikoissairaanhoidossa. Seurantakäynnin sisältö: ovatko tukos- ja vuotovaarapisteet muuttuneet onko antikoagulaatiohoito toteutunut hyvin, ja onko se aiheuttanut haittoja oireisuus (EHRA-luokka) onko eteisvärinän […]

Pysyvän eteisvärinän hoito

Sydämen eteislokeroissa tapahtuu ajan mittaan muutoksia, joiden vuoksi eteisvärinä käynnistyy yhä helpommin. Kun eteisvärinää on ollut usein tai pitkiä aikoja, eteisten sopeutuminen eteisvärinään on edennyt jo niin pitkälle, ettei normaalia sinusrytmiä saada enää rytminsiirrolla aikaiseksi, saati ylläpidettyä. Näin tapahtuu useimmille eteisvärinäpotilaille. Joskus eteisvärinä voidaan todeta pysyväksi jo ensimmäisestä toteamishetkestä alkaen. Jos potilaan historiassa on useita […]

6.8.2024

Eteisvärinän hoitolinjan valinta

Hoitolinjan valintaan vaikuttaa erityisesti potilaan oireisuus. Oireisuus kannattaa määrittää käyttämällä apuna ns. EHRA-luokitusta (EHRA; European Heart Rhythm Association) EHRA-luokka Oireisuus 1 Ei oireita. 2 Lieviä oireita, jotka eivät vaikuta päivittäiseen elämään. 3 Vaikeita oireita, joiden takia päivittäinen elämä vaikeutuu. 4 Sietämättömiä oireita, joiden takia päivittäistä elämää on pitänyt muuttaa. Rytminhallinta Rytminhallintaa toteutetaan tekemällä tarvittaessa rytminsiirtoja, […]

Eteisvärinän toimenpidehoito

Eteisvärinän katetriablaatiohoito aloitettiin vuosituhannen alussa, ja nykyisin näitä toimenpiteitä tehdään Suomessa kaikissa yliopistosairaaloissa, noin 1 600 vuosittain. Toimenpiteen suorittaa asiaan perehtynyt rytmikardiologi. Toimenpiteessä arpeutetaan rytmihäiriön käynnistäviä rakenteita sydämen sisältä käsin. Eteisvärinä käynnistyy usein vasempaan eteiseen laskevien keuhkolaskimoiden tyvialueilta. Niinpä ablaatiolla eristetään nämä tyvialueet, jottei eteisvärinä pääsisi käynnistymään. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa nivuslaskimon kautta. Tarvittaessa voidaan käyttää […]

Eteisvärinän toteaminen

Eteisvärinän toteaminen EKG-näytteestä on helppoa. Eteisvärinässä säännöllinen eteissupistus puuttuu, eli P-aaltoja ei näy, ja perusviiva on epätasainen. QRS-heilahdukset tulevat epätasaisesti. Eteislepatuksessa perusviivassa on erotettavissa säännöllisiä eteisaaltoja, joiden taajuus on yleensä 250–350/min. Nämä johtuvat kammiopuolelle säännöllisesti esim. 1:2 (jolloin syketaajuus on noin 125/min.), 1:3 (syke 80/min.) tai 1:4 (syke 60/min.). Tavallisimmin diagnoosi saadaan 12-kanavaisesta EKG:stä, mutta […]