Liikunta ja synnynnäiset sydänviat
Liikunta on sallittua, suositeltavaa ja turvallista, kun yksilöllisyys ja oman kehon kuunteleminen muistetaan. Synnynnäistä sydänvikaa sairastava voi yleensä liikkua kohtuullisella tai matalalla teholla, jolloin MET on korkeintaan 4-6 ja RPE 11- 13. Haastavissa tapauksissa tulee konsultoida hoitavaa kardiologia. Liikunta ei paranna sydänvikaa, mutta säännöllinen liikunta parantaa sydänlapsen ja -aikuisen yleiskuntoa sekä elämänlaatua. Vain harvoin liikunta […]
Lue artikkeliLiikunta ja yleisimmät sydämen rytmihäiriöt
Liikunta ja nopeat rytmihäiriöt Eteisperäiset rytmihäiriöt Vaikutus liikuntaan Lisälyönnit, sairas sydän Rasituksessa syntyvien lisälyöntien tihentymiskynnys huomioidaan liikunnan suunnittelussa niin, että maksimisyke 10 lyöntiä alle tihentymisrajan. Sydänsairauden liikuntarajoitukset otetaan huomioon. Lisälyönnit, terve sydän Hyvänlaatuiset lisälyönnit vähenevät rasituksessa. Liikunnalle ei ole rajoituksia. Eteisvärinä eli flimmeri Sairas sydän Säännöllisen eteisrytmin muuttuminen eteisvärinäksi alentaa maksimisuorituskykyä noin kolmanneksen. Jos sairaus […]
Lue artikkeliLiikunta ja sydämen läppäviat
Yleisimmät läppäviat ja niiden liikunnan perusperiaatteet Aorttaläpän ahtauma (AS, aortic stenosis) Ahtauman aste Ahtauman kuvaus Liikunta Lievä Läppäaukko yli 1,5 cm² ja keskigradientti alle 25 mmHg Ei rajoituksia liikunnassa, mikäli rasitus ei aiheuta oireita ja syke ja verenpainevaste ovat normaalit, liikunnaksi suositellaan terveysliikuntasuositusten mukaista liikuntaa. Keskivaikea Läppäaukko 1–1,5 cm² ja keskigradientti 25–40 mmHg Jos oireeton, voi harrastaa […]
Lue artikkeliLiikunta ja sydämensiirto
Sydämensiirtoa (transplantation cordis) käytetään, jos potilaalla on vaikea sydämen vajaatoiminta, jota ei voi parantaa lääkehoidon, pallolaajennuksen, leikkauksen tai vajaatoimintatahdistimen avulla. Ennen siirtopäätöstä potilaalle tehdään laajat ja kattavat tutkimukset. Samalla arvioidaan tarkkaan sydänsairauden muut hoitovaihtoehdot sekä potilaan edellytykset selviytyä leikkauksesta ja jälkihoidosta. Sydämensiirto tehdään useimmiten sydänlihassairauden (kardiomyopatia) tai sepelvaltimotaudin takia. Muita selvästi harvinaisempia siirron aiheita ovat […]
Lue artikkeliLiikunta ja sydämen vajaatoiminta
Mikä on sydämen vajaatoiminta? Kun sydän ei pysty pumppaamaan verta eteenpäin niin tehokkaasti kuin elimistö sitä tarvitsisi, syntyy tila, jota kutsutaan sydämen vajaatoiminnaksi. Kyseessä ei ole itsenäinen sairaus, vaan oireyhtymä, joka on yleensä seuraus jostain sydänsairaudesta. Sydämen vajaatoiminnassa sydän ei pelkästään pumppaa heikentyneesti, vaan siihen liittyy lisäksi muutoksia ääreisverenkierrossa, keuhkoissa, keuhkoverisuonistossa, autonomisessa hermostosta, luurankolihaksissa sekä […]
Lue artikkeliSepelvaltimotaudin oireet ja lääkkeet
Terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset ohjaavat liikunnallisesti aktiivisen elintavan omaksumisessa. Ammattilainen korostaa liikunnan aiheuttamien positiivisten vaikutusten merkitystä juuri kyseisen potilaan kannalta hyvin perustellen, mikä tukee potilasta motivoitumisessa liikuntaan. Vain ymmärryksen kautta syntyy sitoutuminen ja halu tarvittavaan muutokseen. Liikunnan aiheuttamat oireet ja lääkkeiden käyttö Sepelvaltimotaudin tavallisin oire on rintakipu eli angina pectoris. Rintakipu ilmenee, kun […]
Lue artikkeliLiikunta ja harvinaiset sydänsairaudet
Jokaisella harvinaista sydänsairautta sairastavalla tulisi olla mahdollisuus saada liikuntaohjausta sydänasioihin perehtyneeltä ammattilaiselta, jotta hän osaisi liikkua sopivalla teholla, säännöllisesti ja turvallisesti. Vain tiedon ja ymmärryksen kautta sairastunut voi sitoutua läpi elämän kestävään liikunnan harrastamiseen juuri omaan tilanteeseensa sopien. Oikein toteutettu ja säännöllinen liikunta parantaa fyysistä suorituskykyä. Liikunta tehostaa hengitystä ja verenkiertoa sekä lihaksiston aineenvaihduntaa keventäen […]
Lue artikkeli