Takaisin tahtiin

Istut kahvilassa ja vaihdat kuulumisia ystäväsi kanssa. Sivusilmällä huomaat, että viereisessä pöydässä istuva henkilö lyyhistyy yllättäen pöytänsä ääreen. Huomaat, ettei hän liiku, vaan näyttää elottomalta.

Kurkkuasi kuristaa, saatat hätääntyä – nyt täytyy auttaa ja nopeasti, mutta mitä pitäisi tehdä?
– Tärkeintä on tarkistaa ensin hengitys. Hyvä tapa on ihan vain kuunnella, kuuluvatko hengitysäänet. Jos henkilö ei hengitä tai haukkoo henkeään tai kuuluu korisevaa ääntä, on aloitettava painelu-puhalluselvytys, neuvoo projektipäällikkö Piia Flink-Liimatainen Keski-Suomen Sydänpiirin KanDee -hankkeesta.

Ennen paineluelvytyksen aloittamista tarkistetaan, että hengitystiet ovat auki. Potilaan pää käännetään yläviistoon avustamalla leuan alta ja otsasta. Näin varmistetaan, että kieli ei tuki hengitysteitä. Tässä vaiheessa soitetaan myös hätäpuhelu 112:een, jotta saadaan ammattiapu liikkeelle.

– Elvytyksessä rintalastan keskeltä painellaan 30 kertaa. Hentorakenteisen potilaan paineluelvytys on kevyempää, mutta isokokoista henkilöä täytyy elvyttää voimallisemmin. 30 painelun jälkeen annetaan puhalluselvytystä 2 kertaa. Paineluelvytys on kuitenkin tärkeämpää, jos jostakin syystä puhalluselvytystä ei pysty antamaan, Flink-Liimatainen huomauttaa.

Elvytys on fyysisesti rankkaa, joten elvyttäjää on hyvä vaihtaa muutaman minuutin välein. Elvytystä jatketaan niin pitkään, kunnes ensihoitajat ehtivät paikalle.

Sydäniskuri apuun

Kun sydän pysähtyy, se menee kammiovärinän tilaan.

– Tällaisessa tilassa sydän ei pumppaa verta muualle kehoon. Auttaja on silloin potilaan käsipumppuna ja pitää verenkierron toiminnassa, Piia Flink-Liimatainen selventää paineluelvytyksen tärkeyttä.

Mikäli aivot eivät saa verta, niihin muodostuu vaurioita jo viidessä minuutissa, ja siksi verenkiertoa on pidettävä yllä.

Monissa julkisissa tiloissa on sydänpysähdysten varalta niin sanottuja maallikkodefibrillaattoreita eli sydäniskureita, joilla saa annettua kammiovärinän poistavan sähköiskun. Tällaisia laitteita voi olla esimerkiksi kaupoissa, kauppakeskuksissa tai vaikka kylätaloilla.

Sydäniskurin käyttöä ei tarvitse kokemattomankaan arastella:
– Laite on suunniteltu niin, että sillä ei saa tehtyä vahinkoa itselle tai elvytettävälle. Kun laite on kytketty päälle virtanappulasta, se kertoo selvällä suomen kielellä elvyttäjälle, mitä pitää tehdä, Flink-Liimatainen rohkaisee.

Kun laite on käynnistetty ja elektrodit kiinnitetty napakasti potilaan paljaaseen ihoon, kone analysoi, onko kyseessä sydänpysähdys vai ei.

– Kone ei anna sähköiskua, mikäli sydän ei ole kammiovärinässä, eli sitä ei saa käytettyä niin sanotusti turhaan.

Jos sydän kuitenkin on kammiovärinässä, laitteen antama sähköisku lopettaa epäsäännöllisen ja kaoottisen rytmin. Sydän alkaa pumpata verta jälleen muualle kehoon.

– Ensimmäiset minuutit ovat erittäin tärkeitä. Jos kammiovärinä on kestänyt yli 10 minuuttia, sydän menee asystoleen, eli silloin sydämessä ei ole mitään sähköistä toimintaa. Tällöin iskurilla ei pysty enää auttamaan – siksi sydäniskuri pitäisi saada mahdollisimman nopeasti käyttöön.

KanDee opettaa auttamaan

Sydänpysähdys ei välttämättä anna ennakkovaroitusta, vaan tilanne voi tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta. Toisille sydänpysähdystä on saattanut edeltää rintakiputuntemus.

– Varsinkin naisten sydänoireita on vaikea tunnistaa; voi olla närästystä tai vasemman käden kipuilua tai puristavaa tunnetta rinnan kohdalla, Flink-Liimatainen kertoo.

Koska sydän saattaa pysähtyä täysin yllättäen, olisi tärkeätä, että jokaisella olisi taito antaa ensiapua hätätilanteen tullen.

– Kun ensiaputaitoja harjoitellaan kerran vuodessa, elvyttämistilanne ei tunnu niin vaikealta, eikä auttaja hätäänny tositoimien ääressä. Elvytyskoulutuksissa opetellaan myös sydäniskurin käyttöä.

Etenkin harvaan asutuilla seuduilla ensiapu- ja elvytystaidot olisi syytä hallita, sillä ammattiavun paikalle saaminen kestää.

– Maaseudulla ensivasteaika ylittää suositusten mukaisen kahdeksan minuutin ajan etäisyyksistä johtuen, Flink-Liimatainen kertoo.

Osittain tästä syystä Keski-Suomen Sydänpiiri ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu käynnistivätkin KanDee- eli Kansalaisten taidot ja defibrillaattorit maaseudun kartalle -hankkeen vuoden alussa. Sen tavoitteena on vähentää alueellista eriarvoisuutta Keski-Suomessa lisäämällä kansalaisten elvytystietoja ja -taitoja.

– KanDee-hanke pyrkii edistämään maaseudun asukkaiden sydänterveyttä ja turvallisuutta.

Tarkoitus on, että kyliin saadaan lisää sydäniskureita ja ne kirjataan julkiseen defi.fi-rekisteriin. Samalla myös koulutamme maaseudun asukkaita elvytystaitojen ja sydäniskureiden käyttöön.

Alle puolessa vuodessa on koulutettu Keski-Suomen 30 kylästä jo noin puolet, ja moniin kyliin on hankittu sydäniskuri esimerkiksi kylätalolle, kylän kaupalle, grillille tai huoltoasemalle.

KanDee lisää turvallisuutta Keski-Suomessa

• KanDee, eli kansalaisten taidot ja defibrillaattorit maaseudun kartalle -hanke
• päätoteuttaja Keski-Suomen Sydänpiiri ry ja osatoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK
• hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
• yhteistyökumppaneina Keski-Suomen pelastuslaitos, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoito, SPR, Keski-Suomen kylät ja sydänyhdistykset
• yhteistyötä tehdään myös lukuisten eri yhdistysten ja kuntien kanssa
• hanke käynnissä 1.1.2017–30.9.2018

Pohjois-Karjalan Turvaa maaseudulle -hanke

• tavoitteena lisätä turvallisuutta harvaan asutulla maaseutualueella järjestämällä muun muassa turvallisuuskoulutuksia
• kyliin kootaan pelastusryhmiä, joita maakunnan alueella jo lähes 50
• kyläläisiä koulutetaan myös hätäensiavun antamiseen ja sydäniskurin käyttöön
• kyliin hankitaan omia sydäniskureita erilaisin rahoituksin ja lahjoituksin
• hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, osatoteuttajina Pohjois-Karjalan pelastusalan liitto ry sekä Maaseudun Sivistysliiton Itä-Suomen Aluejärjestö ry
• hanke alkoi 4.7.2015 ja jatkuu vuoden 2018 loppuun

Sähköä lohjalaisiin sydämiin -hanke

• yhteistyössä HUS Ensihoidon, Laurea-ammattikorkeakoulun, Lohjan Yrittäjät ry:n ja Lohjan sydänyhdistyksen kanssa keväällä 2017
• tarkoituksena tehdä sydäniskuri tutuksi Lohjan alueen asukkaille, yrityksille ja yhteisöille
• hankkeen Facebook-sivuilla toteutettiin haastekampanja, jossa sydäniskurin hankkineet yritykset saivat näkyvyyttä
• Laurean sairaanhoitajaopiskelijat antoivat elvytys- ja sydäniskurikoulutusta noin 480 lohjalaiselle 8.-luokkalaiselle
• sairaanhoitajaopiskelijan opinnäytetyönä syntyi ohjeistus sydäniskureiden hankintaan, sijoittamiseen, käyttökoulutukseen ja ylläpitoon
• yritykset ja yhdistykset voivat hyödyntää sähköistä opinnäytetyötä sydäniskurin hankinnassa ja sen ylläpidossa