Sydänmerkki auttaa valitsemaan terveellisemmin
Terveellisyydestä kertova pakkausmerkki, Sydänmerkki on ollut Suomen markkinoilla jo yli 20 vuotta – tässä ajassa Sydänmerkistä on tullut keskeinen terveyden edistämisen väline. EU:n Pellolta pöytään -strategian (Farm to fork -strategy) mukaisesti Euroopan alueella selvitetään elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovien pakkausmerkintöjen (front-of-package labeling, FOPL) tulevaisuutta. Suomen kannalta uhkana on, että Suomessa käytössä oleva FOPL, Sydänmerkki, korvataan huonommin toimivalla pakkausmerkinnällä. Asia tulee todennäköisesti olemaan seuraavan komission pöydällä.
English: see below
Sydänmerkki – toimiva, tunnettu ja tunnustettu
Sydänmerkki ohjaa kuluttajaa terveellisempien elintarvikkeiden valintaan kaupassa sekä tarjoaa yrityksille toimivan työkalun terveellisempien tuotteiden kehitykseen.
- 90 % kuluttajista tuntee merkin ja 2/3 käyttää Sydänmerkkiä ostopäätöksen perustana.
- Käytössä yli 100 yrityksessä ja yli 2 000 tuotteessa Suomessa
- Pakkausmerkki, joka perustuu tutkittuun tietoon ja on linjassa kansallisten ja pohjoismaisten ravitsemussuositusten kanssa.
- EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen mukainen ravitsemusväite sekä suomalaisten viranomaisten hyväksymä
- Edistää terveyden tasa-arvoa: merkin käyttäjiä kaikissa tuloluokissa ja ikäryhmissä.
- Terveydenhuollon asiantuntijoiden tuntema ja käyttämä
- Sydänmerkki on myös laatukriteeristö terveellisemmille aterioille sekä ravitsemuskriteeristö elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden kilpailutuksiin.
Pakkausmerkintöjen tulee tukea terveyttä myös tulevaisuudessa
Yhteiseurooppalainen pakkausmerkintä tarkoittaisi sitä, että koko Euroopan alueella olisi käytössä yksi tuotteiden terveellisyydestä kertova pakkausmerkintäjärjestelmä. Vaikka teoriassa ajatus yhteiseurooppalaisesta järjestelmästä on hyvä, se ei välttämättä aja maakohtaisia hyvän ravitsemuksen ja terveyden edistämisen tavoitteita. Euroopan alueella on hyvin monenlaisia ruokakulttuureita, minkä vuoksi eri alueilla eri ruoat ja elintarvikkeet ovat merkityksellisiä ravitsemuksen ja terveyden näkökulmasta. Siksi yhteiseurooppalaista pakkausmerkintäjärjestelmää ei pidä lähteä tukemaan tilanteessa, jossa ei ole varmistettu sen toimivuutta Suomessa tai laajasti muissakin Euroopan maissa.
FOPL-järjestelmän tulee tulevaisuudessakin kannustaa kuluttajaa terveellisempien, kansallisten ravitsemussuosituksien kanssa linjassa olevien valintojen tekemiseen. Lisäksi merkkijärjestelmän tulee tarjota elintarvikeyrityksille selkeät kriteerit ja kannustimet, minkä mukaan elintarvikkeita voidaan kehittää terveellisempään suuntaan.
Harmonisoidun merkkijärjestelmän haasteet
Ennen harmonisoitua merkkijärjestelmää EU:ssa tulee olla yksimielisyys siitä, mitkä ruoat ovat terveellisiä ja mitkä epäterveellisiä. On perusteltua epäillä päästäänkö ravitsemuksellisista yksityiskohdista yksimielisyyteen, sillä EU:ssa on yritetty aiemminkin luoda yhtenevää näkemystä ruokien terveellisyydestä ja epäterveellisyydestä ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen yhteydessä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Nämä niin sanotut ravitsemusprofiilit on vahvistettu tulevaksi alun perin vuonna 2009 (Elintarvikkeita koskeva ravitsemus- ja terveysväiteasetus N:o 1924/2006). Väiteasetuksen mukaisia ravitsemusprofiileita ei ole edelleenkään vahvistettu.
Lisäksi on tunnistettava, että eri Euroopan maissa (erityisesti pohjoismaissa) on jo olemassa toimivia, tunnettuja ja tunnustettuja merkintäjärjestelmiä, joihin sekä teollisuus, kauppa että viranomaiset ovat sitoutuneet. Nämä järjestelmät ovat myös kuluttajien laajasti tuntemia ja arvostamia.
Uuden merkintäjärjestelmän jalkauttaminen vaatii runsaasti markkinointia ja viestintää, jotta kuluttaja oppisi tuntemaan uuden merkin ja ymmärtää, mitä sillä viestitään. Uudet merkintäjärjestelmät ovat myös yritykselle mittava taloudellinen kysymys, esimerkiksi pakkausten uusimisen näkökulmasta. Toimivia ja olemassa olevia järjestelmiä ei saa lakkauttaa eikä niiden käyttöä kyseenalaistaa, erityisesti jos tilalle ei ole ehdottaa uutta järjestelmää, jonka ravitsemuksellisista yksityiskohdista ollaan yksimielisiä ja jonka toimivuus kansallisten ravitsemussuositusten näkökulmasta on tutkittu ja varmistettu.
Sydänliiton tavoitteet
Tavoite 1
Jokaisessa Eu-maassa on pakollista olla käytössä notifioitu FOPL-järjestelmä ja sen tulee olla linjassa kansallisten ravitsemussuositusten kanssa.
Tavoite 2
Koko Euroopan yhteinen, harmonisoitu FOPL-järjestelmä voidaan hyväksyä vain, mikäli Euroopan tasolla ensin päästään yhteiseen ymmärrykseen ravintosisältöprofiileista tai muulla tavoin yhteisesti määritellään kriteerit terveellisille ja epäterveellisille elintarvikkeille.
Front-of-package label situation in Finland
The Heart Symbol has been on the Finnish market for more than 20 years – during this time, the Heart Symbol has become a key tool for health promotion. Heart Symbol is based on Nordic and Finnish nutrition recommendations, it is know by 90 % on Finns and its´s also very widely used by food industry.
One of the EU’s Farm to Fork strategy goals is to harmonize front-of-package labels(FOPL) in Eu area. Having a pan-EU FOPL is a good idea but it´s very difficult to develop: Challenges in nutrition are quite similar across Europe but dietary habits and sources of critical nutrients are different. Our concern is that it will be replaced by a pan- European system that is unsuitable for our food environment and takes development backwards.
Step 1
We support the fact that it is mandatory for every EU country to have a notified FOPL system in use and it must be in line with national nutritional recommendations.
Step 2
A common, harmonized FOPL system for the whole of Europe can only be accepted if, at the European level, a common understanding of nutritional profiles is first reached or criteria for healthy and unhealthy foods are otherwise jointly defined.
Lisää tietoa/More information
Anna Kara
Sydänmerkin kehittäminen, ravitsemus ja asiakkuudet, ETM
0503796338
anna.kara@sydanliitto.fi