Elämäntavat remonttiin

Syyskuussa 2022 sisäministeri Krista Mikkonen oli hallituksen tiedotustilaisuudessa, kun hän yhtäkkiä vajosi valtioneuvoston tiedotustilan lattialle.

– Minulla on ollut taipumusta pyörtyilyyn lapsesta lähtien. Usein se liittyi tilanteisiin, joita jännitin kuten korvien puhkomiseen, joita korvatulehduskierteen vuoksi tehtiin vähän väliä. Asiaa tutkittiin, sillä pyörtymiseen liittyi välillä kouristuksia ja epilepsiaakin epäiltiin, mutta selvää syytä ei löytynyt. Aikuisiällä tutkimuksia jatkettiin, kun pyörtymisiä tapahtui toisinaan ilman selkeää syytä.

Lopulta pyörtyilyyn löydettiin kaksi syytä. Oli ”tavallisia pyörtymisiä”, jolloin verisuonten jäntevyys alentuu ja veri pakkautuu alaraajoihin. Sitten oli pyörtymisiä, joiden syynä oli hetkellinen tauko sydämen rytmissä.

– Minulle on asennettu sydämentahdistin vuonna 2016 vahtimaan sydäntäni. Sen jälkeen pyörtymisiä ei juuri ole ollut. Syyskuun kohtaus tapahtui täysin yllättäen.

– Sydänhäiriöni ei edellytä tahdistimen lisäksi muuta hoitoa. Tahdistimen kanssa elän ihan tavallista arkea. Sydänterveyden edistämiseksi tulisi tietenkin syödä terveellisesti ja säännöllisesti, liikkua ja välttää stressiä, mutta ministerin työssä se on välillä haastavaa. Rentoutuminen luonnossa ja kulttuurin parissa on minulle tärkeää.

Operaation jälkeen Antti Rinne on pitänyt itsestään parempaa huolta. Kuva Jukka-Pekka Flander

Antti Rinteen loma sai dramaattisen käänteen

Syksy 2018 oli ollut raskas ja työntäyteinen, joten SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne päätti lähteä vaimonsa kanssa lomalle Espanjaan.

Joulupäivänä Rinne tunsi keuhkokuumeen oireita ja lähti paikalliseen yksityissairaalaan. Tutkimuksissa todettiin keuhkokuume ja hän joutui jäämään sairaalan osastolle.

Sairaalassa tulehdusarvot lähtivät laskuun, mutta koska olo ei parantunut lääkärit epäilivät sydänpussin tulehdusta. Rinne oli nukutettuna 11 päivää, kunnes hänet lennätettiin ambulanssikoneella Suomeen hoitoon. Sydämen varjoainekuvauksessa todettiinkin sepelvaltimon tukkeuma, joka avattiin pallolaajennuksella.

Operaation jälkeen Rinne oli kaksi kuukautta kuntoutuksessa, koska tehohoito oli vienyt häneltä liikuntakyvyn.

Perintötekijöiden lisäksi myös elämäntavoilla oli vaikutuksensa sairastumiseen.

– Tyypillinen suomalainen mies, joka touhuaa sen kummemmin itsestään piittaamatta, Rinne sanoo nyt.

Operaation jälkeen ruokailutottumukset ovat muuttuneet terveellisemmiksi, tupakanpoltto jäänyt ja liikuntaa tullut päiviin lisää. Perheeseen tullut rescuekoira on ollut hyvä liikuttaja.

Sydänliiton ohjeet auttoivat Petteri Orpoa toipumisessa. Kuva Mikko Mäntyniemi

Farmaseutin ratkaisevat sanat Petteri Orpolle

”Ei sinulla ole närästys, sinulla on käynnissä sydänkohtaus.” Nämä farmaseutin sanat kesällä 2021 ovat jääneet Petteri Orpon mieleen. Tuona päivänä Orpolla oli ollut huono olo aamusta alkaen. Lounaalla olo oli jo niin tukala, että hän lähti eduskunnasta apteekkiin hakemaan apua.

Närästyslääkkeen ostamisen sijaan puoluejohtaja lähti kiireen vilkkaa taksilla Meilahden sairaalaan ja kolmen tunnin kuluttua oli jo pallolaajennuksessa. Orpo kiittelee vuolaasti koko hoitoketjua, joka toimi erinomaisesti farmaseutista lähtien.

Orpo kertoo olleensa hyvin väsynyt keväällä ja hengästyneensä poikkeuksellisen paljon rappusia noustessaan. Verenpaine huiteli niin korkeissa lukemissa, että hänelle määrättiin siihen lääkitys. Hän kuitenkin ajatteli oireiden johtuvan kovasta työmäärästä ja stressistä.

Toipuminen on mennyt hyvin sekä sairaalasta saatujen että Sydänliiton nettisivuilta löytyneiden ohjeiden avulla.

– Selvisin säikähdyksellä, koska pääsin nopeasti hoitoon. Nyt veriarvot näyttävät hyviltä.

Sairastuminen on saanut Orpon kiinnittämään entistä enemmän huomiota terveellisiin elämäntapoihin.

Kansanedustajat vastaavat

1. Miten sairauksien ennaltaehkäisyä voitaisiin parantaa?

Krista Mikkonen: Sote-uudistuksessa painopiste siirretään ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisyssä on kyse muustakin kuin sotesta. Esimerkiksi kaavoituksella on iso merkitys siinä, miten se houkuttelee arjen liikkumiseen.

Antti Rinne: Sote-järjestelmään tarvittaisiin ”aikuisten neuvolat” eli säännöllisiä terveystarkastuksia. Pitäisi myös tehdä kunnon laskelmat siitä, kuinka paljon paremmalla ennaltaehkäisyllä säästettäisiin tehohoitopäiviä.

Petteri Orpo: Tarvitaan jatkuvaa valistusta ja terveellisen elämän puolesta puhumista. Kunnilla on ennaltaehkäisyssä iso rooli yhdessä järjestöjen kanssa.

2. Tarvitaanko Suomeen Sydänliiton ajama suunnitelmallinen toimialarajat ylittävä ohjelma tarttumattomien sairauksien (NCD) ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi?

Krista Mikkonen: Olisi ehdottomasti kysyntää, pidän sitä tarpeellisena.

Antti Rinne: Kyllä, kannatan.

Petteri Orpo: Pidän tavoitetta hyvänä ja kannatan sitä.

3. Miten vähentäisit tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä?

Krista Mikkonen: Etenkin nuorten käytön vähentämisessä tarvitaan oikeanlaisia esikuvia, sillä rooli­mallien merkitys on suuri. Nyt valitettavasti esimerkiksi tiettyjen urheilulajien piirissä nuuskan käyttö varsin yleistä.

Antti Rinne: Tarvitaan lisää valistusta kouluihin ja koteihin. En usko pelkkien kieltojen tehokkuuteen. Peräänkuulutan myös ihmisten omaa vastuuta valintojensa seurauksista.

Petteri Orpo: Tupakan verotusta pitää kiristää kuten kokoomus on esittänyt. Tavoitteenamme on savuton Suomi.

4. Onko terveydenhuollon laatu- rekistereille vuodelle 2023 osoitettu 1,4 miljoonan euron määrär­aha mielestänne riittävä?

Krista Mikkonen: On tärkeää, että asiaan on tällä hallituskaudella satsattu. Laaturekistereiden määrää tulisi kasvattaa ja rahoitusta vahvistaa.

Antti Rinne: Tiukka taloustilanne asettaa nyt rajoituksia, mutta jollain aikavälillä rahoitusta pitää lisätä.

Petteri Orpo: Hoidon laadun ja kustannusten läpinäkyvyys on tärkeää. Nämä ovat niitä rahoja, joista täytyy pitää huolta.

5. Selviytymismahdollisuudet sydänpysähdystilanteessa monin­kertaistuvat, jos elvytys ja sydäniskurin käyttö aloitetaan minuuttien sisällä sydänpysähdyksestä. Miten iskurien määrää saataisiin lisättyä? Pitäisikö sydäniskurirekisterin ylläpidon kuulua järjestön sijaan valtiolle?

Krista Mikkonen: Iskurien määrän lisäämiseksi tarvitaan niin valtion, kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen kuin yritystenkin panosta. Vaikka vastuu rekisterin ylläpidosta olisi hyvinvointialueella, voisi sen tehdä yhteistyössä Sydänliiton kanssa.

Antti Rinne: Lähtökohtaisesti vastuu on viranomaisilla, mutta en näe mitään ongelmaa, jos rekisteriä hoidetaan yhteistyössä Sydänliiton kanssa.

Petteri Orpo: Kaiken niukkuuden keskellä järjestöjen rahoituksesta täytyy pitää huolta. Järjestö hoitaa asian kustannus­tehokkaammin kuin valtio.

Lue myös:

Sepelvaltimotauti-osioista löydät lisätietoa oireista, hoidoista ja tutkimuksista.