Hyppää sisältöön
Etusivu / Terveys & Hyvinvointi / Marjastaminen luo hyvinvointia

Marjastaminen luo hyvinvointia

Tuomas Tiainen aloittaa arkiaamunsa mustikkapirtelöllä. Hänen mielestään marjojen kerääminen on sekä ilo että velvollisuus.

Terhi Friman, Jyrki Luukkonen
Julkaistu 18.9.2013
Päivitetty 6.9.2018
- Olen iloinen syksyllä, kun pakastin on täynnä marjoja. Niitä meillä kuluu joka päivä, Tuomas Tiainen kertoo.

Tuomas Tiainen, 37, on viettänyt helteisen illan mustikkametsässä. Miehen kädet ovat poimimisesta sinertävät, sillä hän kerää marjat käsin. Sorminäppäryys pysyy terässä, kun noukkii marjoja sormin ja vieläpä kaksin käsin. Pakastimeen menee helleillan retken tuloksena viitisen litraa marjoja. Tavoitteena on tänä kesänä noin 30 litraa mustikkaa; sitä kuluu talven mittaan noin desilitra päivässä.

Tiaisen mielestä marjastaminen tuo monenlaista hyvinvointia: mättäältä mättäälle kulkeminen pitää kuntoa yllä, luonnossa oleminen virkistää ja rauhoittaa, ja pitkin talvea voi nauttia terveellisistä marjaherkuista. Kun pakastin on kunnolla täynnä, uuden marjapaketin voi ottaa surutta sulamaan.

Kun kausi alkaa, marjamiehen tunnelma on korkealla, ja on ihan pakko päästä metsään. Hyvän marjapaikan löytyminen on aina ilon aihe.
– Nautin siitä kiihkeydestä, joka marjastamiseen liittyy.

Kun Tuomas Tiainen oli pieni, äiti vei hänet joka kesä mustikkametsään. Äiti lupasi liikunnalliselle pojalle, että kun puoli litraa mustikkaa on koossa, pääsee uimaan. Se oli hyvä kannustin. Nyt hän miettii, millaisen porkkanan keksisi omalle pojalleen. Hän haluaa jatkaa sukupolvien hienoa ketjua.
– Kun kerään mustikoita, iloitsen siitä ajatuksesta, että näin ne muinaiset suomalaisetkin ovat poimineet ruokaa luonnosta. Luonto antaa.

Tuomas Tiainen kerää talven varalle mustikkaa ja vadelmaa metsistä, lisäksi hän poimii luomumansikoita marjatilalta. Pakastin on marjapakastin, juuri muuta sinne ei mahdu. Terveelliset marjapirtelöt kuuluvat aamuun. Smoothieen solahtaa mustikan lisäksi banaania, piimää ja vähän sokeria. Silloin tällöin mustikoista tulee leivottua piirakkaa.

Itse kerääminen on tärkeää, mutta jos mies ei pääsisi tai ennättäisi metsään, hän saattaisi ostaa marjat torilta. Mustikkalaatikko maksoi kesällä Tampereen Tammelantorilla 35 euroa, mikä on kohtuullinen hinta. Torimustikat eivät ole välttämättä täysin tuoreita.

Tiainen kuulee satoisista marjapaikoista ystäviltään. Useimmiten hän lähtee mustikka- ja vadelmaretkelle ystävien kanssa, ja kunnolliset eväät kuuluvat asiaan. Hyvät marjapaikat ovat arvokkaita, ja niistä kerrotaan lähinnä luottohenkilöille. Marjastajien keskinäinen solidaarisuus on mukavaa auttamisenhalua.
– Olen saamapuolella. En tunne Tampereen seudun metsiä yhtä hyvin kuin paikalliset mutta heidän ansiostaan pääsen hyville apajille.

Tänä kesänä Tiaisen työreissu osuu Pohjois-Norjaan. Hän aikoo katsoa, löytyykö soilta lakkoja kotiin kerättäväksi. Syksyn tullen puolukkametsäkin houkuttelee, jos joku pyytää kaveriksi. Mustikka on kuitenkin se ykkönen, sillä sen maku ja rakenne säilyvät pakastimessa hyvin. Terveysvaikutuksetkin ovat tärkeät.

Liikuntaa harrastava Tiainen on sitä mieltä, että ilta mustikkametsässä vastaa hyvin kuntosalilla käyntiä. Alaselän lihakset saavat treeniä, samoin reisilihakset. Näköaistia pitää harjoittaa koko ajan. Mieli lepää, mutta rauhallisuus on valttia. Hötkyily kannattaa unohtaa, niin välttää vaarat, kuten metsän mättäisiin kätkeytyviin koloihin suistumisen.

Jokamiehenoikeudet on hieno asia, josta jokaisen suomalaisen kannattaisi olla ylpeä. Tiainen pitääkin marjojen poimimista eräänlaisena kansalaisvelvollisuutena.
– Olen kiitollinen siitä, että meillä on tällaiset metsät, ruokaa pullollaan.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi