Suu kuntoon

Suun ja hampaiden huolellinen omahoito on erityisen tärkeää sydän- ja verisuonisairauksia ja diabetesta poteville. Lisäksi tarpeen olisi vuosittainen hammastarkastus, jossa tutkitaan myös ientaskut. Näin hampaita kiinnittävien kudosten tulehdus, parodontiitti huomattaisiin varhain.

– Tosin diabeetikolla vuosikin on pitkä aika tarkastusten välillä. Ientaskut pitäisi mitata vähintään neljästä kohdasta, professori Eija Könönen Turun yliopistosta sanoo.

Suun tulehdukset on tärkeää löytää, sillä ne vaikuttavat sydän- ja vesisuonisairauksien, diabeteksen ja muiden kroonisten sairauksien riskiin tai voivat pahentaa niitä. Parodontiitissa ikenen alla on haavapinta, jonka kautta bakteerit, tulehduksen viestiaineet sekä bakteereista vapautuvat myrkyt pääsevät verenkiertoon ja elimistöön.

Ne aiheuttavat elimistössä matala-asteisen tulehduksen, joka yhdistetään sydänsairauksiin ja muihin kroonisiin sairauksiin. Valtimonseinämät voivat kovettua – sydämen alueen kovettumapesäkkeistä ja sydänläpästäkin on löydetty parodontiittia aiheuttavia bakteereja. Sepelvaltimotaudin riski kohoaa jopa viidesosalla. Myös sydän- ja aivoinfarktin riski kasvaa.

Kaikki suun infektiopesäkkeet lisäävät harvinaisen sydämen sisäkalvon tulehduksen eli endokardiitin vaaraa, jos sydämessä on rakennevika tai tekoläppä. Muita harvinaisia seurauksia voi olla nikamatulehdus, verenmyrkytys tai esimerkiksi aivopaise.

Suun bakteereja pääsee verenkiertoon esimerkiksi hampaita harjatessa ja syödessä. Verenvuotoa aiheuttavissa hammastoimenpiteissä, kuten leikkauksissa, hammaslääkäri antaa tarvittaessa kerta-antibiootin, joka estää tulehduksia.

Piileviä kiusoja

Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta sairastaa parodontiittia, joka voi muhia oireettomana suussa vuosikymmeniä. Tulehdus tuhoaa hampaiden kiinnityskudossäikeitä ja leukaluuta palautumattomasti. Joka viidennellä suomalaisella hampaita on jo putoamisvaarassa.  Hammaslääkärit ovat vasta vähitellen heränneet parodontiitin hoitoon.

– Alidiagnosointia ja parantamisen varaa on silti yhä paljon, Könönen pahoittelee.

Ongelmien ehkäisy on parasta hoitoa. Hampaat pitäisi pestä hyvin aamuin illoin. Päivittäistä hammasvälien puhdistustakaan hammasväliharjalla, -tikulla tai -langalla ei saisi unohtaa. Suuvesiä tarvitaan lähinnä erityistilanteissa.

Parodontiitti kehittyy ientulehduksesta, jonka tunnistaa verenvuodosta harjatessa sekä ikenien punoituksesta ja turvotuksesta. Ientulehdus rauhoittuu, kun hampaiden ja hammasvälien puhdistusta parannetaan. Jos verenvuoto ei lopu viikossa, käy hammaslääkärin luona. Laiminlyöty putsaus saattaa johtaa parodontiittiin.

Hammaskivi pitää poistattaa säännöllisesti hammaslääkärillä tai suuhygienistillä, sillä bakteerit tarttuvat herkästi hammaskiven pintaan ja tulehduttavat ikenet. Ikenen tulehdusneste kovettaa bakteerikerroksen myös ikenen alta hammaskiveksi. Parodontiitti syntyy, kun hoitamaton tulehdus etenee hammasta kiinnittäviin sidekudoksiin ja luuhun. Syvien ientaskujen hammaskivi poistetaan puudutuksessa, joskus tarvitaan leikkausta. Parodontiitti uusii helposti, minkä vuoksi ylläpitohoitoa jatketaan läpi elämän, usein 3–6 kuukauden välein.

Parodontiitin hoito voi kohentaa kolesteroliarvoja ja vähentää kaulavaltimon kovettumatautia. Tupakointi kannattaa lopettaa, sillä se pahentaa parodontiittia salaa – verenkierto heikkenee niin, ettei tulehtunut ien vuoda herkästi verta. Myös diabetes altistaa parodontiitille. Sydämestään huolehtiva hoitaa molempia hyvin.

Huomio sydämeen

Erikoishammaslääkäri, lääkäri Tanja Ketola-Kinnula on huolissaan sydänsairaiden hammashoidosta. Esimerkiksi poskihampaan poisto voi olla vaativa toimenpide kokeneellekin hammaslääkärille ja rankkaa potilaalle.

– Tällaiset yleissairaiden potilaiden toimenpiteet pitäisi tehdä nykyistä sairaalanomaisemmissa olosuhteissa, joissa esimerkiksi sykkeen ja verenpaineen nousua voitaisiin hillitä lääkkein. Myös jälkiseurantaa pitäisi parantaa, sanoo Ketola-Kinnula, joka toimii apulaisylihammaslääkärinä Lohjan kaupungin suuterveydenhuollossa.

Paikkaus ja hammaskiven poisto onnistuvat yleensä hyvin normaalivastaanotolla. Epävakaassa sepelvaltimotaudissa – jos nitroa tarvitaan tavallista enemmän tai useammin – hoitotoimia kannattaa siirtää siihen, kunnes tila on vakaa. Välttämättömässä hoidossa sairaalaympäristö on turvallisin.

Hammaslääkäripeloista kannattaa kertoa hammaslääkärille, sillä ne voivat lisätä sydänoireita. Omat nitrot on syytä pitää mukana, vaikka nitrot kuuluvat myös hammaslääkärin ensiapukaappiin. Hoitoa helpottaa ajantasainen lääkelista, joka sisältää myös käsikauppalääkkeet ja luontaistuotteet.

Ketola-Kinnula on myös huolissaan suun tulehduksista. Parodontiitin ohella 20–30 prosentissa juurihoidettujen hampaiden juurenkärjissä muhii luutulehdus, hampaallisilla senioreilla jopa 70 prosentilla. Nämä näkyvät leukaröntgenkuvassa.

Sepelvaltimotauti- ja sydänpotilaalla ei Ketola-Kinnulan mielestä saisi olla infektiopesäkkeitä. Oireeton tulehdus voi muuttua hengenvaaralliseksi, jos kehon puolustuskyky heikkenee tiettyjen sairauksien, syöpähoitojen tai tulehduksille altistavien lääkehoitojen takia. Lisäksi tulehdukset ovat riski esimerkiksi tekonivelleikkauksissa. Bakteerit hakeutuvat herkästi vierasesineisiin, ja lonkkaproteesi voidaan joutua poistamaan tulehduksen vuoksi.

– Mitä vakavammin potilas on sairas, sitä tehokkaammin infektio on hoidettava. Hampaan poistolla infektio hoituu varmimmin. Hoidon suunnittelussa huomioidaan alttius infektioille sekä omahoidon teho.

Ketola-Kinnula korostaa suualueen infektioiden ennaltaehkäisyä. – Tämä toteutuu hyvätasoisella omahoidolla, puhdistuksella ja oikeilla ruokailutottumuksilla.

Hammasproteesin käyttäjän on hyvä muistaa, että hampaatonkin suu voi tulehtua. Bakteerit ja sienet viihtyvät pesemättömän proteesin pinnoilla, ja joka kolmannen proteesin alla muhii tulehdus.

Riskit hallintaan

Verenohennuslääke varfariinin seurannassa korkea INR-arvo lisää verenvuotoriskiä. Ennen verenvuotoa aiheuttavia hammastoimenpiteitä arvon pitääkin olla alle 3.0, joskus alle 2.8. Mittauksen pitää olla mahdollisimman tuore. Myös jälkihoito-ohjeita täytyy noudattaa tarkasti.

– Jälkivuoto voi alkaa jopa viikonkin kuluttua toimenpiteestä. Vuototilanteissa kannattaa hakeutua hoitopaikkaan tai päivystykseen. Vuotoa saa harvoin tyrehtymään itse, koska hyytyminen on puutteellista, Ketola-Kinnula sanoo.

Eija Könönen ja Tanja Ketola-Kinnula toivovat hammaslääkärien ja lääkärien yhteistyön paranevan.

– Lääkärit ja sydän- ja diabeteshoitajatkin voisivat ohjata potilaita hammaslääkärin luo, jos tarkastuksesta on aikaa, Könönen toivoo.

Lisää aiheesta: hammaslaakariliitto.fi, Parodontiitti Käypä hoito -suositus