Tahdistin sydämen turvana
Kun Pauli Sepponen sai tahdistimen, hänen elämänlaatunsa parani. Sydämen takia hän ei ole joutunut sairaalaan.
Pauli Sepponen oli juuri lähdössä parturista, kun sydän petti. Vappuna, keskellä päivää. Auttamaan rientänyt soitti hälytyskeskukseen.
– Kuulin kun naiselta kysyttiin, onko se mies kännissä. No ei ole, vastasi nainen, Sepponen kertoo Etelä-Suomen sydänpiirin järjestämässä tahdistinillassa Vantaalla.
Sepposen sydän oli oireillut jo pidempään. Hän myöntää, että alkoholin käyttö koetteli terveyttä. Lisäksi Sepponen teki töitä ja taas lisää töitä. Välillä hän pyörtyi. Kun sydän alkoi temppuilla ja pysähtyikin välillä, hänelle asennettiin sydämentahdistin.
Tahdistin aistii sydämen rytmin
Kardiologi Aapo Aro Meilahden sairaalasta kertoo, että tahdistin korjaa viat sydämen omassa johtojärjestelmässä. Laite tahdistaa vain tarpeen mukaan. Jos sydämen oma syke on riittävä ja johtuminen toimii normaalisti, tahdistin vain seuraa tilannetta.
Kardiologi asentaa tahdistimen yleensä paikallispuudutuksessa, jolloin potilas kotiutuu samana tai seuraavana päivänä. Kotiuduttuaan potilas ei jää tahdistimensa kanssa yksin.
– Meillä Meilahdessa ensimmäinen kontrolli tehdään asennuksen yhteydessä tai viimeistään seuraavana päivänä. Seuraava kontrolli on 1–3 kuukauden kuluttua, myöhemmin yleensä 1–2 vuoden välein, Aro kertoo.
Tahdistinkontrollissa lääkäri ja tahdistinhoitaja kyselevät oireista. Samalla virtalähteen kesto ja tahdistimesta sydämeen menevien johtojen mittausarvot tarkistetaan.
Yleisöstä nousee käsi, sillä myös turvallisuus kiinnostaa. Aron tietoon ei ole tullut tahdistimien hakkerointia. Lukulaite pitää laittaa tahdistimen päälle eli hakkerin pitää olla todella lähellä, jotta tämä pääsee kiinni tahdistimen tietoihin. Samaa toteaa tahdistinhoitaja Eliisa Pekkarinen. – Huomaamatta tahdistimeen ei saa yhteyttä.
Heti toimenpiteen jälkeen liikkeelle
Myös liikunnan ja tahdistimen yhteensovittaminen herättää kysymyksiä. Tahdistin ei estä esimerkiksi pyöräilyä, Aro vakuuttaa. – Täytyy kuunnella omaa vointia ja pyöräillä sen mukaan.
Pekkarinen muistuttaa, että liikuntaa saa harrastaa heti, kun haava on parantunut. Vähän hän toppuuttelee, sillä roikkumista ja kamppailulajeja pitää välttää.
Kysymyksiä satelee: saako ruohonleikkuria käyttää, voiko hammaslääkärissä käydä normaalisti, entä röntgen? Kaikkiin kysymyksiin Pekkarinen vastaa myöntävästi.
Kun Sepposen tahdistin oli paikoillaan, hänen arkensa muuttui.
– Kun pääsin sairaalasta pois, liityin Vantaan sydänyhdistyksen jäseneksi. Tahdistin paransi elämääni eikä sydämen takia ole tarvinnut mennä sairaalaan.
Nyt Sepponen istuu Tiedekeskus Heurekan katsomossa ja myhäilee. Syy selviää, sillä hän lähtee kahdeksi viikoksi Egyptiin.
Pekkarinen neuvoo matkaan lähtijöitä. – Jos sinulla on tahdistin, ota tahdistinkortti mukaan ja ota paikan päällä matkakohteessa selvää, missä on lähin sairaala.
Lue myös Marin tarina: