Trevor Hensley on sydämestään kiitollinen mies

Noin puoli vuotta sitten lauluntekijä, kitaristi ja laulaja Trevor Hensley nousi Helsingissä Tavastia-klubin lavalle esittämään Luckyman-kappaleen ensimmäistä kertaa julkisesti: Ihmiset, tulkaa ja kuunnelkaa. Laulan teille uuden laulun, uusin sanoin. Soitan kitaraa, laulan päivistäni, öistäni, unelmistani, elämästäni. Kuulkaa, kuinka onnekas olenkaan.

Trevor esiintyi hyväntekeväisyys- ja kiitollisuuskonsertin päätähtenä. Syynä oli hänen henkensä pelastuminen sydänpysähdyksestä, elvytys, ohitusleikkaus ja erinomainen hoito Helsingin seudun yliopistollisessa sairaalassa vuoden 2013 alussa. Konsertin puuhamiehenä oli Trevorin vanhempi veli Ken Hensley sekä ystävät Suomen Uriah Heep fan clubista.

Trevor oli keikasta väsyneenäkin onnellinen. Miehen ainoa murhe oli, ettei hänellä ollut mahdollisuutta kiittää henkilökohtaisesti kaikkia, jotka eri tavoin edesauttoivat hänen henkiinjäämistään. Lämminsydämisenä ja välittömänä ihmisenä Trevor näki sairaassa valkotakkien, vihreiden työasujen, myssyjen ja hanskojen sisällä ihmisiä, joihin hän tutustui ja teki persoonallaan lähtemättömän vaikutuksen.

Sunnuntai 13.1.2013

Ken Hensley, Uriah Heep -yhtyeen ex-jäsen, sanoittaja, säveltäjä, kosketinsoittaja, kitaristi ja laulaja kertoo: – Iltapäivällä puoli viiden aikaan kännykkäni vilkkui puhelua Trevorin numerosta. Vastasin kaikella veljesrakkaudella, mutta puhelimesta kuuluvan naisäänen asiallisuus ja vieras aksentti hiljensivät naljailuni. – Oletteko Ken Hensley, oletteko sukua Trevor Hensleylle? kysyi lääkäri Suomesta.
– Hän kertoi veljeni äkillisestä sydänpysähdyksestä Helsingin lentoasemalla. Trevor oli palaamassa kotiin Lontooseen suomalaisen Uriah Heep -yhdistyksen tilaisuudesta Helsingistä.

Trevorin matka katkesi aulassa lähtöportilla 36. Hänen sydämensä pysähtyi massiivisen infarktin seurauksena. Nyt mies on kiitollinen kaikesta, mitä hänelle sen jälkeen tapahtui, vaikka ei itse muista siitä paljoakaan.

Ken-veli sanoo enkeleiden istuneen Trevorin olkapäällä, mutta Trevorin mielestä nämä sattuivat istumaan lähtöaulassa penkillä hänen selkänsä takana. Will ja Sophie, kaksi lomamatkalta palaavaa brittilääkäriä tajusivat tilanteen heti: tuo mies ei suinkaan nukahtanut eikä ollut juovuksissa. He laittoivat Trevorin makuulle ja aloittivat elvytyksen. Avuksi riensi suomalainen ensihoitaja, joka oli palaamassa kotiinsa Englantiin. Kolmikko jatkoi hätäelvytystä useiden minuuttien ajan, kunnes Trevorin sydän voitiin defibrilloida eli käynnistää sähköisesti. Will ja Sophie organisoivat kanssaihmiset ympärillä avustamaan tilannetta, kunnes suomalainen ensihoitoyksikkö otti potilaan haltuunsa. Trevorin hoito jatkui HYKSissä. Enkelit lensivät Lontooseen.

Nikki, Trevorin tytär, muistaa maailmansa kaatuneen, kun isän sisko Dawn tuli yllättäen häntä tapaamaan Lontoossa sunnuntaina illansuussa. – Tuskin kukaan, jolle isä on Sankari, kestää noin vain kuulla, että faija on saanut sydänkohtauksen jossain matkoilla. Lensin veljeni Benin kanssa heti seuraavana päivänä Helsinkiin. Itkin koko matkan.
Vain Benin tukemana kestin raskaan alkuviikon sairaalassa tajuttoman isän vierellä. Turhaan kiukuttelin ja yritin häntä herätellä. Perjantaina isälle tehtiin sydänleikkaus.

Talviunta ja tieteiselokuvaa

– Näin Benin kasvot, Trevor saa kiinni muistikuvistaan. – Kuulin poikani äänen: Isukki moi. Vaivuin takaisin tiedottomuuteen, en ollut perillä olinpaikastani enkä lähelläni olevista ihmisistä. Toisella vaivaisella heräämisyrityksellä olin näkevinäni tyttäreni Nikin, joka vakuutti olevansa vierelläni. Tällaisia muistikuvia minulla on, mutta en sittenkään jaksanut herätä talviunestani.

– Sydänpysähdykseni jälkeen ruumiinlämpöni viilennettiin 33 asteeseen 24 tunnin ajaksi. Ajalta, jolloin lämpötilaa hitaasti nostettiin, minulla ei ole mitään muistikuvia eikä tuntemuksia. Muutaman päivän päästä minulle tehtiin sydämen ohitusleikkaus. Rinta avattiin, tukkeutuneet putket ronattiin ja robotti ompeli minut takaisin umpeen. Star Wars -elokuvien suurena ystävänä koen olleeni kuin Han Solo, syväjäädytettynä ja itse R2D2:n tikkaamana!

Todellisuudessa HYKS:ssa sydänkirurgina toimi tohtori Jarmo Simpanen, joka teki Trevorille kahdeksan suonen ohituksen. Trevor iloitsee, että sai syksyllä sairaalan hyväksi pidetyssä konsertissa tavata Simpasen uudestaan. – Jarmo on Uriah Heep -fani ja oli hoitoni aikana saanut tilaisuuden tutustua veljeeni Keniin, Trevor riemuitsee kirurgin puolesta pienestä ilosta, joka tälle näin koitui.

Simpanen kertoo, että tällaisessa tapauksessa sydänkirurgia tapahtuu tyypillisesti vasta viilennyksen jälkeen. Se säästää potilaan aivoja ja antaa mahdollisuuden saada enemmän tietoa tämän neurologiasta.

Hoitaja omaisten tukena

Trevorin hoitajaksi HYKS:n teho-osastolla osui Mikaela Dimitrova.
– Tulin töihin keskiviikkona iltavuoroon. Minulle annettiin potilas, joka oli muutama päivä aiemmin elvytetty kammiovärinästä, nukutettu ja viilennetty. Kuluisi vielä noin vuorokausi, ennen kuin hän olisi jälleen normaalilämpöinen.

– Raportin jälkeen tapasin potilaan tyttären ja pojan. Kun esittäydyin, tytär Nikki totesi, että minulla on sama etunimi, Mikaela, kuin hänen pienen poikansa hoitajalla Lontoossa. Hän uskoi, että se on hyvä merkki, ja meidän oli heti helppo tulla juttuun keskenämme.

– Annoin heidän olla isänsä vieressä koko ajan. Yleensä teholla sallitaan vain lyhyet vierailut. Tilanne oli tällä kertaa kuitenkin erilainen: Nämä omaiset olivat matkustaneet vieraaseen maahaan, heillä ei ollut täällä kotia eikä normaalia elämää. Samalla viikolla Helsinkiin tulivat vielä Trevorin sisko ja kaksi veljeä. Heistä näki monella tavalla, että he ovat erittäin läheisiä toisilleen.

– Neuvoin heitä ostamaan bussiliput, opastin heidät syömään lounasta sairaalassa, näytin missä on lähin kuntosali, annoin heidän lähettää viestejä omaisilleen omasta puhelimestani. Tämä kaikki oli poikkeuksellista. Samaistuin heihin ja yritin tehdä heidän olonsa vähän helpommaksi. Kaiken päätyttyä onnellisesti meistä tuli hyvät ystävät.

– Kun Trevor ohitusleikkauksen jälkeen siirrettiin ensin sydänteho-osastolle ja sitten vuodeosastolle, kävin katsomassa häntä usein. Uskomatonta, että häneltä ohitettiin peräti kahdeksan suonta. Tiedossani on vain yksi tätä suurempi, yhdeksän suonen ohitusleikkaus.

– Syksyllä, kun Trevor ja hänen perheensä palasivat Helsinkiin pitämään konserttia, järjestin heille tapaamisen kirurgi Jarmo Simpasen kanssa. He kävivät uudestaan kaikissa niissä paikoissa, missä Trevoria oli hoidettu. Luulen, että tapahtumat lopullisesti valkenivat Trevorille vasta silloin.
– Yhden tarinan onnellinen loppu, se jää tässä työssä mieleen, teho-osastotyötä tekevä Mikaela sanoo.

Paluu läheisten lämpöön

Trevorin pienet tyttäret, Daisy ja Lulu, muistelevat uutista isän sairastumisesta: – Me oltiin käymässä nukkumaan ja kuultiin, että äiti puhui puhelimessa Nikin kanssa. Äiti oli surullisen näköinen ja kertoi meille, että iskä oli saanut sydänkohtauksen ja oli sairaalassa Suomessa. Me pompattiin ylös sängyistä ja ruvettiin tekemään lahjoja isille. Meidän ei tarvinnut mennä kouluun seuraavana päivänä, koska me oltiin niin järkyttyneitä.

Come back – Helsinkiin kiittämään

Ken ja muut perheenjäsenet aloittivat Helsingin hyväntekeväisyys- ja kiitollisuuskonsertin järjestämisen suomalaisten ystäviensä kanssa jo ennen kuin Trevor noin kuukauden päästä tapahtuneesta pääsi takaisin kotiin Lontooseen.

Hensleyn klaanin perheyhteydestä kertoo paljon se, että syyskuun 4. päivän konserttiin saapui Lontoosta Trevorin itsensä lisäksi hänen tyttärensä, poikansa, veljensä ja sisarensa perheineen. Helsingissä Tavastia-klubille kokoontui myös suuri joukko Hensleyn veljesten suomalaisia taiteilijaystäviä sekä HYKS:n hoitohenkilöitä. Jälleennäkeminen oli koskettava ja lämmin. Konsertti tuotti 13 tuhatta euroa, joka luovutettiin HYKS:ille ja siroteltiin Trevorin hoitopolun mukaisesti sen eri yksiköihin.

Muutaman päivän Helsingin vierailun aikana Trevor tutkiskeli, miltä tuntui palata tapahtumapaikoille. Sairastuminen, miltei kuoleminen, on ihmismieltä järkyttävä kokemus – trauma, josta palautuminen kestää kauemmin kuin leikkaushaavan umpeutuminen. Usein traumasta tulee elinikäinen kumppani, jonka kanssa on opittava olemaan. Trevor kulki uudelleen tammikuussa käymissään paikoissa, kohtasi ihmisiä ja joutui vierailun päätteeksi palaamaan lentoasemalla lähtöportille – tällä kertaa numerolle 37.

– Toisaalta olin onnellinen kotiin palaamisesta, toisaalta haikea lähtiessäni kaupungista, josta oli tullut minulle yksi elämäni merkittävimmistä paikoista.

Olisiko jotain ollut tehtävissä?

Trevor Hensley kertoo olleensa täysin oireeton. I didn’t see that coming – En osannut tätä odottaa, hän sanoo. – Vanhemmillani oli ollut sydäntapahtumia ja sisaruksilla on riskitekijöitä, kuten korkea kolesteroli. Veljeni Ken, kuten minäkin nyt, on jo useita vuosia syönyt sydänlääkkeitä. Minä kuvittelin olevani rikkoutumaton, vaikka läheiseni neuvoivat minua tarkistuttamaan riskini.

– Olen pienin askelin muuttanut tapojani, katson mitä syön ja olen alkanut käymään salilla. Tiedän, että se on sydänkuntoutusta, mutta kun ajattelen sen olevan tavallista omaehtoista treenaamista, se maistuu vieläkin paremmalta.
– Jos joku haluaa jotain kertomuksestani ottaa opiksi, se voisi olla muistutus siitä, mikä arvaamattoman elämän aikana on tärkeintä: Rakastaa lähimmäisiään pitämällä hyvää huolta itsestään.

Lue myös Hyvä hoitosuhde palkitsee
Tarkista defi.fistä, mistä löydät lähimmän sydäniskurin eli defin.