Hyppää sisältöön
Etusivu / Sydänsairaudet / Tunnista infarkti ja soita 112

Tunnista infarkti ja soita 112

Infarktin iskiessä jokainen minuutti on kallis. Välitön soitto hätänumeroon 112 on oikea tapa toimia. Sama koskee sekä aivo- että sydäninfarktia. Tärkeää on tunnistaa oireet ja toimia.

Pia Puustelli
Julkaistu 23.5.2013
Päivitetty 29.3.2019
Kuva: Tiina Eloranta

Aivo- tai sydäninfarktin iskiessä jokainen minuutti on kallis.

Valtimotukoksen aiheuttama aivo- tai sydäninfarkti on hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä hoitoa. Mitä nopeammin kohtauksen saanut pääsee asianmukaiseen hoitoon, sitä suuremmat mahdollisuudet hänellä on selvitä hengissä ja kuntoutua.

Verisuonen tukkeutuminen aiheuttaa kudokseen hapenpuutteen. Mitä kauemmin suonen verenkierto on estynyt, sitä suuremmiksi vauriot kasvavat.
– Sepelvaltimon tukkeutuessa äkillisesti se alue sydänlihaksesta, joka jää ilman verta, jää myös ilman happea ja ravinteita. Sydänlihassoluja alkaa kuolla jokseenkin heti, ja vaurio laajenee minuutti minuutilta, Suomen Sydänliiton ylilääkäri, kardiologian erikoislääkäri Mikko Syvänne kuvaa.
Täsmälleen sama pätee aivoinfarktin tapauksessa aivokudokseen.

Nopeus kannattaa

Sekä aivo- että sydäninfarktissa hoidon tehokkuus riippuu tukkeuman koon ja sijainnin lisäksi hoitoon pääsyn nopeudesta. Vaikka tehokkaimman hoidon aikaikkuna onkin tunteja, jokainen minuutti ratkaisee.

Aivoinfarktissa harkitaan aina suonensisäistä tukoksen liuotushoitoa. Sitä voidaan käyttää, jos oireiden alkamisesta on kulunut vähemmän kuin 4,5 tuntia ja jos muita esteitä hoidolle ei ole. Mitä nopeammin liuotushoito päästään aloittamaan, sitä parempi ennuste infarktipotilaalla on.
– Vaikka liuotushoitoa ei voitaisikaan käyttää, myös suonen sisäisesti tehtävä mekaaninen tukoksen poisto tehoaa sitä paremmin, mitä nopeammin potilas pääsee hoitoon, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan AVH-vastuualuejohtaja, neurologian erikoislääkäri Pauli Ylikotila.

Myös sydäninfarkteissa pyritään verenkierto palauttamaan mahdollisimman nopeasti. Tämä tehdään avaamalla suoni pallolaajennuksella tai tulpan liuottavalla lääkehoidolla.
– Jos infarktisuoni saadaan avatuksi parin tunnin sisällä oireiden alkamisesta, sydänlihasvaurio voidaan lähes välttää ja kuolleisuus pienenee 80 prosenttia. Jos suonen avaus viivästyy 4-6 tuntiin oireiden alusta, kuolleisuus vähenee vain 20 prosenttia verrattuna siihen, että suonta ei avattaisi, Mikko Syvänne kuvaa.

Syvänteen mukaan akuutissa sydänlihaksen hapenpuutteessa on myös vakavien rytmihäiriöiden riski. Se on suurimmillaan ensi tunteina. Nämä rytmihäiriöt ovat helposti hoidettavissa sairaalassa tai jo ambulanssikuljetuksen aikana, hoitamattomana ne johtavat äkkikuolemaan. Tästäkin syystä nopeus kannattaa.

Älä nuku yön yli

Karkeasti arvioituna jopa kolmasosa akuuttien aivoinfarktitapausten hoitoon pääsystä viivästyy. Sydäninfarktipotilaista lähes 30 prosenttia ehtii menehtyä ennen hoitoon pääsyä.
– Syynä tähän on se, että potilas jää usein kotiin seuraamaan oireita tai ei tunnista niitä. Infarktitapauksissa ei kuitenkaan pidä nukkua yön yli, vaan soittaa heti hätäkeskukseen numeroon 112, ei esimerkiksi terveyskeskukseen, Pauli Ylikotila neuvoo.

Hätäkeskuksen työntekijöitä ja ambulanssien ensihoitajia on koulutettu tunnistamaan infarktitapaukset ja ohjaamaan potilaat viipymättä oikeaan paikkaan. Lisäksi he osaavat aloittaa asianmukaisen ensihoidon jo ambulanssissa. Yliopistosairaaloissa ja joissain suuremmissa keskussairaaloissa on sekä aivoverenkiertohäiriöihin että akuutteihin sydänsairauksiin erikoistuneet yksiköt, joista löytyvät kaikki tarvittavat ammattilaiset. Kun potilas pääsee suoraan oikeaan paikkaan, alkaa tehokas hoito viivytyksettä.

Vaikka nopea hoito minimoi vauriot, myöhemminkin hoitoon pääseviä voidaan auttaa. Hoito AVH- ja sydänyksikössä edistää aina toipumista, kun mahdolliset komplikaatiot tunnistetaan ja potilas saa oikean lääkityksen. Oikealla hoidolla myös ehkäistään tehokkaasti kohtausten uusiutumista.

Oireita ei aina tunnisteta

Aivoinfarktin oireet voivat myös mennä ohi. Tällöin puhutaan ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä eli TIA-kohtauksesta. Näissäkin tapauksissa paras tapa on soittaa hätäkeskukseen, sillä kohtaukset tulisi aina tutkia sairaalan päivystyksessä.
– Suuri osa aivoinfarktin saaneista potilaista on edeltävien viikkojen aikana sairastanut TIA-kohtauksen. Jo ohimenevän kohtauksen jälkeen potilaalle voidaan nopeasti aloittaa tarvittava lääkitys ja saada riskitekijät hallintaan. Näin vakavammalta, pysyvän vaurion jättävältä aivoinfarktilta voidaan todennäköisesti välttyä, Ylikotila kertoo.

Sydäninfarkti voi puolestaan olla ensimmäinen merkki sepelvaltimotaudista siihen asti terveellä ja oireettomalla henkilöllä. Tilanne on hänelle outo, eikä hän ehkä tajua sen vakavuutta.
– Ihmiset usein torjuvat ikäviä ajatuksia ja selittävät asioita parhain päin. Ajatellaan, että tämä on lihaskipua ja otetaan särkylääkettä tai epäillään närästystä ja otetaan happolääkettä. Tai sinnitellään yön yli ja otetaan aamulla yhteyttä työterveyshuoltoon tai terveyskeskukseen, Mikko Syvänne toteaa.

Oireiden tunnistaminen on siis ensiarvoisen tärkeää. Usein käy myös niin, että kohtauksen saanut ei tunnista oireita itse. Silloin läheisen valppaus voi pelastaa tilanteen. Etenkin aivoinfarktiin voi liittyä se, että potilas itse ei huomaa mitään kummallista tapahtuvan, vaikka oireet ovat selkeät.

Koska kyse on vakavista sairauskohtauksista, ei nopeuskaan aina pelasta potilasta. Kuoleman tai vammautumisen riskiä ei kuitenkaan kannata kasvattaa odottelemalla. Nopeus kannattaa aina.

Teksti: Pia Puustelli
Pia Puustelli on Aivoliiton Yksi elämä -hankkeiden viestintäsuunnittelija.
112-hanke on osa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankekokonaisuutta, jota rahoitta Raha-automaattiyhdistys.

Näistä tunnistat infarktin

Aivoinfarktin tyypilliset oireet ovat:

• Puheen puuroutuminen tai sanojenlöytämisen vaikeus.
• Suupielen roikkuminen.
• Puutoksia näkökentässä.
• Raajan tai raajaparin äkillinen heikkous, kömpelyys tai puutuminen.

Sydäninfarktin tyypilliset oireet ovat:

• Laajalti keskirinnassa tuntuva puristava, polttava tai ahdistava kipu.
• Heijastekipuja käsivarsissa, kaulalla, leukaperissä, hartioissa, lapojen välissä tai ylävatsalla. Joskus kipu tuntuu vain näillä heijastealueilla.
• Ahdistava olo tai suoranainen hengenahdistus ja/tai kylmänhikisyys.
Liikkuminen ei helpota vaan pahentaa sydäninfarktipotilaan oloa, siksi potilas usein pyrkii kovastakin kivusta huolimatta olemaan mahdollisimman paikallaan.

Kummassakin tapauksessa soita heti 112.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi