Työmatkapyöräily tuo liikkumisen iloa

Herään herätyskellon pirinään ja avaan silmäni, jään hetkeksi loikoilemaan. Silloin se iskee, nimittäin mukavuudenhalu. Lämpöinen vuode vetää puoleensa ja työmatkapyöräily tuntuu vastenmieliseltä. Nousen ylös päättäväisesti. Aamutoimet sujuvat kitkattomasti. Napsautan kahvinkeittimen päälle, pukeudun ja nautin aamupalaan. Olen kehittänyt sujuvat rutiinit ja valmistaudun aamun lähtöön jo edellisenä iltana.

Hyppään pyörän selkään ja viiletän alamäkeen. Hengitän raikasta ilmaa. Aamun raikkaus tuntuu hyvältä. Työmatka etenee kevyesti pyöräillen välillä puistoissa ja välillä vilkkaalla kevyen liikenteen väylällä.

Kaarran suojatien yli, puikahdan puistoon ja tervehdin tuttua koiran ulkoiluttajia. Hento aamu-usva nurmikenttien yllä luo satumaisen tunnelman puistoon. Toisaalla aurinko kimmeltää nurmen kastepisaroissa. Hurmaannun tästä kauneudesta asfaltin reunalla. Seuraavassa hetkessä mieleni täyttyy haikeudesta, kun huomaan lintujen jo valmistautuvan syysmuuttoon. Kohta kesä on ohitse. Puiston jälkeen matkani jatkuu vilkkaalla kevyen liikenteen väylällä, jossa pyöräily vaatii tarkkaavaisuutta ja muiden huomioimista.

Loppumatkan pyöräilen jälleen metsässä, tällä kertaa Helsingin keskuspuistossa. Maasto on vaihtelevaa ja mäkistä. Ylämäen päällä polkaisen lisää vauhtia seuraavaan mäkeen. Tämä on ylivoimaisesti reittini paras alamäki. Nautin pitkään vauhdin hurmasta. Ilmavirta virkistää mukavasti kasvoja ja hikisistä kehoa. Vielä viimein ylämäki ja saavun työpaikkani pihalle. Aamun viileys on poissa ja hiki virtaa pitkin selkää. Hyppään pois pyörän päältä ja hyvän olon tunne valtaa minut. Käyn vielä suihkussa ja sitten olen valmis päivän töihin.

Parasta pyöräilyssä on läsnäolo itseni ja ympäristön kanssa. Saan iloa luonnon ja ympäristön seuraamisesta. Reitin varrella on niin paljon katseltavaa ja aistittavaa, värit, valo ja tuoksut. Polkiessa moni mielen päällä oleva asia selkiytyy.

Työmatkapyöräily virkistää ja antaa energiaa arkeen. Nautin maisemasta ja ulkoilusta. Olosuhteet ovat hyvät. Kaikista mukavista kokemuksista huolimatta käyn välillä kamppailua itseni kanssa. Varsinkin syksyisin tunnistan, miten olosuhteet vaikuttavat. Pyöräilyintoni kasvaa ja hiipuu vuodenaikojen ja päivän pituuden mukaan. Marraskuun pimeys ei innosta pyöräilyyn. Talvikautena keskitynkin muihin liikuntalajeihin. Kevään koittaessa odotan pyöräilykauden alkamista.