Naisen sydänkohtauksen monet muodot – infarkti, MINOCA, takotsubo?

Sydänsairaudet ovat edelleen suomalaisten yleisimpiä kuolinsyitä sekä miehillä että naisilla. Esimerkiksi vuonna 2023 sydänsairauksiin kuoli 9 314 naista, kun syöpäsairauksiin menehtyi 6404 naista.

Suomalaisten yleisin sydänsairaus on sepelvaltimotauti. Sisäsyntyinen estrogeeni pitää naisten valtimot joustavampina, minkä ansiosta naiset sairastuvat tyypillisesti kymmenisen vuotta miehiä myöhemmin. Taudin aiheuttaa valtimokovettumatauti eli ateroskleroosi, jonka syyt ovat pääosin samoja molemmilla sukupuolilla: tupakointi (ja muut nikotiinituotteet), diabetes, kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli, ylipaino, perimä ja ikääntyminen.

Naisilla on kuitenkin tunnistettavissa muutamia erityisiä riskitekijöitä. Ensinnäkin menopaussissa estrogeenin tuotanto hiipuu, mikä heijastuu myös valtimoterveyteen. Kolesteroliarvot muuttuvat huonompaan suuntaan, ja verenpaine saattaa lähteä nousuun.

Lisäksi monet naiset ovat elämänsä aikana tilanteessa, joka testaa valtimoiden toimintaa. He kokevat raskauden. Eräät erityisesti raskausaikaan liittyneet ongelmat kuten raskauden aikainen veren­paineen nousu, pre-eklampsia ja raskausdiabetes ennustavat sydänsairastavuutta. Verenpaineen kohoaminen raskausaikana tuplaa riskin sairastua verenpainetautiin myöhemmin elämässä, ja raskaus­diabeteksen kokeneilla on jopa 11-kertainen riski saada tyypin 2 diabetes lähivuosien aikana. Näiden seurauksena sydän- ja verisuoni­sairauden riski on näillä naisilla noin kaksin­kertainen muihin verrattuna. Lisäksi varhainen, noin 40–45 vuoden iässä alkanut menopaussi altistaa valtimotaudin kehittymiselle muita aikaisemmin.

PCOS eli polykystiset ovariot syndrooma on naisen hormonaalinen häiriö. Tähän liittyy 3–7 kertainen riski metaboliseen oireyhtymään, johon kuuluu sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ja epäsuotuisat kolesteroliarvot. Tämän johdosta sairastuminen valtimotautiin saattaa olla lisääntynyt, joskin tutkimustulokset tästä ovat jonkin verran ristiriitaisia.

Nämä sukupuolisidonnaiset tekijät tulisi aina ottaa huomioon naisen valtimotaudin riskiä ja mahdollisuutta pohdittaessa, esimerkiksi kun harkitaan ennaltaehkäisevän lääkehoidon kuten kolesterolia alentavan lääkkeen tarvetta, tai mietitään voisiko oireiden taustalla olla sydänperäinen syy.

Useissa vanhoissa tutkimuksissa esitettiin, että naisen sydäninfarktin oireet ovat erilaisia kuin miehen, ja siksi lääkärin vaikea tunnistaa. Sittemmin on osoitettu, että naiset kokevat sydäninfarktin oireena rintakipua aivan yhtä usein kuin miehet, oireen sanoittaminen vain voi olla erilaista. Oireen voi kuvata kipuna, mutta myös pakahduttavana tai ahdistavana tunteena. Lisäksi rintatuntemuksen ohella on useammin käsivarsiin tai lapojen väliin säteilevää oiretta, tai yleisoireita kuten pahoinvointia. Oireisto on siten monimuotoisempi.

Lisäksi viime vuosina on ymmärretty, että naisen sepelvaltimot voivat sairastua muullakin tavoin kuin tavanomaisen valtimokovettumataudin seurauksena.

Mikä ihmeen MINOCA?

MINOCA -lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Myocardial Infarction with Non-Obstructive Coronary Arteries. Kyseessä on sydäninfarkti ilman sepelvaltimoahtaumaa. Potilaat ovat tyypillisesti tavallisia infarktipotilaita nuorempia, ja yli puolet heistä on naisia, kun tavallisista infarktipotilaista naisia on noin kolmannes. Esimerkiksi sepelvaltimon dissekoitumaa esiintyy erityisesti nuorilla naisilla (90% tapauksista). Perinteisiä sepelvaltimotaudin riski­tekijöitä voi olla vain vähän, mutta altistavana sairautena saattaa olla jokin sidekudossairaus.

MINOCA ei ole yksittäinen sairaus, vaan tähän kategoriaan lasketaan mukaan useita aiheuttajia. Eri tutkimusten mukaan 1–14% sydäninfarkteista olisi lopulta MINOCA-tyyppiä.

Kohtaus muistuttaa oireiltaan sydäninfarktia. Myös infarktiin viittaava sydänmerkkiaine eli troponiini nousee, ja sydänfilmissä eli EKG:ssä voidaan nähdä infarktiin viittaavia muutoksia.

Sydäninfarktia epäiltäessä tehdään ensin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. MINOCA-tapauksessa varjoainekuvauksessa ei löydy tyypillistä infarktin aiheuttanutta ahtaumaa. Niinpä hoito ei voi olla ahtauman pallolaajennus, kuten perinteisessä sydän­infarktissa.

Jos tilanne jää epäselväksi, voidaan samalla tehdä lisäkuvauksia kuten kammion varjoainetutkimus, verisuonten spasmitaipumuksen selvittelyä tai sepelvaltimon sisäpinnan tutkimuksia.

Tarvittaessa jatketaan muilla tutkimuksilla. Kuten yllä olevasta taulukosta voi lukea, mahdollisia muita selityksiä kohtaukselle on lukuisia. Jatkotutkimukset valitaan tilanteen mukaan, mutta vähintäänkin sydämen ultraäänitutkimus tehdään aina, lisäksi mahdollisesti sydämen magneettikuvaus. Hoito ja jatkoseurannan tarve riippuvat lopullisesta kohtauksen aiheuttajasta.

Särkyneen sydämen oireyhtymä eli takotsubo kardiomyopatia

Takotsubo-kardiomyopatia todetaan noin 250 potilaalla Suomessa vuosittain. Se on naisilla paljon tavallisempi kuin miehillä. Potilaista jopa 70–90% on naisia. Kohtauksen voi laukaista voimakas tunnepitoinen reaktio, kuten suruun tai iloonkin liittyvä stressi. Toisaalta myös raskas fyysinen ponnistelu, lääketieteellinen operaatio tai hoitotoimenpide, tai epileptinen kohtaus voi sen aiheuttaa.

Sydämeen kohdistuva poikkeuksellisen voimakas adrenaliinivaikutus aiheuttaa sydänlihaksen pumppauskyvyn lamaantumisen, eräänlaisen sydänlihashalvauksen. Seurauksena voi olla sydämen vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä ja jopa aivoverenkiertohäiriö. Kohtauksen jälkeen sydänlihaksen supistuminen palautuu pikkuhiljaa normaaliksi. Keskimäärin tähän kuluu aikaa kolmisen viikkoa, mutta joskus jopa vuosi.

Kirjallisuudessa takotsubo -kardiomyopatia luetaan usein MINOCA-ryhmään, vaikka kyseessä ei olekaan sydäninfarkti, vaan sydän­lihassairaus.

Tutustu Naisen sydän -hyvinvointipalveluun (sydan.fi)