Siirry sisältöön

Häiritseviksi muuttuneiden lisälyöntien vuoksi päätin hakeutua kesän loppupuolella tarkempiin tutkimuksiin. Ultra puhdas, Holterissa sekä eteis- että kammioperäisiä lisälyöntejä, mutta määrät eivät olleet kardiologin mielestä mitenkään huolestuttavia. Nyttemmin lisälyöntien määrä on kuitenkin vähitellen kasvanut (ainakin niiden, jotka itse selvästi havaitsen) ja niitä tulee myös liikunnan aikana. Olisiko Holterin uusimiselle tarvetta? Kesken lenkin saatan toisinaan tuntea äkkiä voimakkaan, epämiellyttävän lisälyönnin, jota seuraa välittömästi seuraavanlainen rytmi: lyönti – pitkä tauko – lyönti – pitkä tauko – lyönti jne. Rytmi on aistittavissa sekä muljahduksina rinnassa että tunnustelemalla pulssia kaulalta. Ilmeisesti kyse on bigeminiasta?

Halusin varmuuden vuoksi ottaa muutama päivä sitten myös rasitus-EKG:n. Edellä kuvattua rytmihäiriötä ei onnistuttu provosoimaan esiin, mutta muutamia yksittäisiä kammiolisälyöntejä ilmeni kuitenkin rasituksen aikana myös 160 watin kohdalla (syke tuolloin 160-170). Eikö rasituksen kasvaessa hyvänlaatuisten lisälyöntien pitäisi kadota kokonaan, joten onko tuon perusteella aihetta huoleen? Koetta valvoneen kardiologin mukaan tulokset eivät anna viitteitä mihinkään sydänsairauteen, mutta epäröin silti yhä. Olen pelännyt mm. sydämen sähköisen järjestelmän poikkeavuuksiin perustuvien rytmihäiriöiden mahdollisuutta. Ovatko ne kuitenkin tuon rasituskokeen perusteella nyt kutakuinkin poissuljettu? Entä tarvitseeko bigeminiasta etenkin rasituksen aikana olla huolissaan vai voinko alkaa harrastaa liikuntaa jälleen entiseen tapaan?

04/10/2016

Lisätietoa kaipaava

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 8.10.2016
Päivitetty 4.6.2018

Kuvauksen perusteella on näe syytä haastaa tutkineiden kardiologien käsitystä siitä, että kyse on terveen sydämen hyvänlaatuisesta lisälyöntisyydestä. Kyllä tällaisia lisälyöntejä saa pieni määrä esiintyä rasituksessakin. On myös sivuseikka, esiintyykö hetkellisesti bigeminiaa tai runsaampia lisälyöntipyrähdyksiä, kunhan bigeminiajaksot eivät muodostu niin pitkiksi että tehokas syke laskee hitaaksi ja kunhan ei esiinny vakavampia oireita kuten tajuttomuuskohtauksia. Ilmiön vaarattomuudesta huolimatta subjektiivisia oireita voi yrittää hoitaa beetasalpaajilla ja jopa rytmihäiriölääkkeillä, mutta näilläkin saattaa olla omat haittansa, eikä lopputulos välttämättä ole parempi kuin lääkehoidosta pidättyminen.

08/10/2016

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset