Olen 22-vuotias nainen ja useamman kuukauden ajan minua ovat vaivanneet runsaat lisälyönnit, jotka on todettu kammioperäisiksi. Niitä on ilmaantunut myös rasituksen aikana, minkä vuoksi rasitus-EKG on suunnitteilla tehdä seuraavaksi.
Minua on jossain määrin huolestuttanut viimeisin lepo-EKG, jossa 66 sykkeellä QT-aika oli 406 ms ja QTc 425. Aika on pidentynyt jonkin verran aiemmista sydänfilmeistä, mutta voiko tuo vielä viitata pitkä QT-oireyhtymään (ottaen huomioon minulla ilmenevät rytmihäiriöt)? Eri lähteet antavat erilaisia viitearvoja ja mm. tämä artikkelin pätkä ko. oireyhtymästä on aiheuttanut huolta:
”Oireyhtymä on EKG:n perusteella ilmeinen, jos QTc-aika on yli 490 millisekuntia (ms)
todennäköinen, jos QTc-aika on 460—490 ms
mahdollinen, jos QTc-aika on 400—460 ms. Tällaisia QTc-aikoja on myös joka toisella terveellä ihmisellä, joten ne eivät kuvaa varmuudella oireyhtymää.”
Huolehdinko turhaan näistä tuloksista vai kannattaako tilannetta selvitellä enemmän?
22/09/2016
Epävarma
Vastaus
Pitkä QT-oireyhtymä ei aiheuta lisälyöntisyyttä, vaan vakavampia rytmihäiriöitä, tietyntyyppisiä kammiotakykardioita. Jos tällaisia tai viittettä niistä (tajuttomuuskohtauksia) ei ole ollut eikä suvussa ole kyseistä oireyhtymää (tai selittämättömiä äkkikuolemia), tulkinta on, että kysyjän QT-aika on reilusti normaalin rajoissa, ja myös pieni vaihtelu rekisteröinnistä toiseen on normaalia. Pitkä QT -oireyhtymää voidaan epäillä näennäisen normaalista QT-ajasta huolimatta tilanteessa, jossa selvitellään tuollaisen vakavan rytmihäiriön syntymekanismia. Tulossa oleva rasituskoe on erinomainen lisä diagnostiikkaan, koska piilevä pitkä QT todetaan juuri QT-ajan käyttäytymisestä rasituskokeen toipumisvaiheessa.
26/09/2016
Mikko Syvänne