Siirry sisältöön

Olen 27-vuotias perusterve nainen. Reilu puoli vuotta sitten minulta alettiin tutkimaan mahdollista ylirasitustilaa, mutta maksimaalisen spiroergometrian tuloksena minulle suositeltiin vain aerobisen harjoittelun painottamista. Sykkeeni ovat aina olleet korkeahkot (leposyke 70-80) ja harjoittelun muuttaminen ei ainakaan vielä ole vaikuttanut sykkeitä alentavasti. Lepo-EKG:ssa PR-aikani oli 88, mikä kuulostaa normaaliin 120 alarajaan nähden alhaiselta. Koska rytmihäiriön oireita minulla ei ole ollut, ei jatkotutkimuksille nähty tämän vuoksi aihetta.
Tuleeko näin lyhyestä PR-ajasta olla huolissaan, etenkin kun äitini suvussa on ollut paljon sydänsairauksia? Vaikuttaako lyhyt PR-aika myös korkeisiin sykkeisiin – ts. onko minun edes mahdollista saada niitä harjoittelua muuttamalla alhaisemmaksi?

28/11/2016

Lyhyt PR-aika

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 28.11.2016
Päivitetty 4.6.2018

Lyhyt (alle 120 millisekuntia) PR- tai PQ-aika (eli -väli) merkitsee sydäntä tahdistavan sähköherätteen normaalia nopeampaa johtumista eteisistä kammioihin. Se voi johtua ylimääräisestä, nopeasti johtavasta “sähköjohdosta” eteisten ja kammioiden välillä tai tavallista nopeammin sähköä johtavasta eteis-kammiosolmukkeesta. Ylimääräisen johtoradan sijainnista riippuen EKG:n kammioheilahdus (QRS-kompleksi) voi olla alkuosastaan leventynyt (delta-aalto). Jos tähän liittyy rytmihäiriökohtauksia, puhutaan WPW-oireyhtymästä. Toisissa tapauksissa johtorata sijaitsee siten, että QRS-kompleksi on normaali. Tätä on kutsuttu kuvaajiensa mukaan Lown-Ganong-Levine- (LGL-) oireyhtymäksi, jos siihen liittyy rytmihäiriöitä. Nopeasti johtavan eteis-kammiosolmukkeen taustalla on vaihtelevia mekanismeja. Lisääntynyt sympaattisen hermoston aktiivisuus, joka kiihdyttää kaikkia sydämen sähköisiä toimintoja, on yksi mahdollisuus. Täten nopea normaalisyke ja lyhyt PR-aika voivat periaatteessa ainakin osaksi olla yhteydessä toisiinsa.

LGL-oireyhtymän klassisessa kuvauksessa vain joka kymmenes niistä, joilla rutiini-EKG:ssa löytyi lyhyt PR-aika, kärsi rytmihäiriöistä. Ellei ole tyypillisiä rytmihäiriöitä (SVT-kohtauksia), tila ei vaadi hoitoa. Teoriassa nopea eteis-kammiojohtuminen (eli siis lyhyt PR-aika) voi johtaa tavallistakin nopeampaan sykkeeseen eteisvärinän tai -lepatuksen aikana. Onneksi nämä rytmihäiriöt ovat hyvin harvinaisia alle 60-vuotiailla, joilla ei ole rakenteellista sydänvikaa. Vanhemmiten johtoratojen nopeuskin saattaa hidastua. Jos suvussa olevat sydänsairaudet sattuisivat olemaan harvinaisia varhaisella iällä ilmeneviä eteisvärinöitä, olisi enemmän aihetta valppauteen.

Yksi sudenkuoppa on PR-välin oikea mittaus: automaattianalyysit tekevät joskus virheitä. Oletan kuitenkin, että tutkineet lääkärit ovat kysyjän kohdalla tarkistaneet mittauksen.

28/11/2016

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset