Järjestöt vaativat: Ensihoitostrategian linjaukset toteutettava seuraavalla vaalikaudella
Sydänliitto, Suomen Kylät ja Suomen Meripelastusseura vaativat, että uuden ensihoitostrategian luonnokseen kirjattu koulutettujen vapaaehtoisten auttajien toimintaedellytysten parantaminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan.
Sydänliitto, Suomen Kylät ja Suomen Meripelastusseura vaativat, että koulutettujen vapaaehtoisten auttajien toimintaedellytysten parantaminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan. Kansallisen ensihoitostrategian luonnos tunnistaa vapaaehtoisten merkityksen osana auttamisketjua. Järjestöt painottavat, että tavoitteet on muutettava käytännöiksi. Mahdollisuudet auttaa on turvattava lainsäädännöllä ja toimivilla valtakunnallisilla käytännöillä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellun ensihoitostrategian luonnoksen tavoitteita ovat muun muassa kansalaisten ensiapuosaamisen vahvistaminen sekä sydäniskureiden saatavuuden ja löydettävyyden parantaminen.
Sydänpysähdyksessä jokainen minuutti on tärkeä. Ensimmäisenä paikalla olevalla on parhaat mahdollisuudet aloittaa henkeä pelastavat toimet jo ennen ammattiavun saapumista.
Vapaaehtoiset vahvistavat avun yhdenvertaista saatavuutta
Strategian tavoitteet ovat tärkeitä koko Suomessa, mutta erityisen suuri merkitys niillä on maaseutu- ja saaristoalueilla, joilla ammattiavun saapuminen kestää pitkään. Suomen Kylät muistuttaa lausunnossaan, että Suomen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua ja lähes 70 prosenttia harvaan asuttuja alueita. Yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaista palvelurakennetta kaikkialla, vaan käytännön ratkaisuja, joilla saadaan nopeasti apua erilaisissa olosuhteissa.
Koulutetut vapaaehtoiset voivat täydentää ammattimaista ensihoitoa ja organisoitua ensivastetta. Kyse ei ole ammattilaisten korvaamisesta, vaan siitä, että paikalla olevat ihmiset, hälytettävät vapaaehtoiset, ensivaste ja ensihoito muodostavat toisiaan täydentävän auttamisketjun.
Sydänliitto pitää lisäksi tärkeänä, että kansalaisten elvytysosaamista vahvistetaan järjestelmällisesti, koska se on keskeinen keino parantaa sydänpysähdyksestä selviytymistä. Siksi elvytysopetuksen tulisi olla osa kaikkien peruskoululaisten opetusta.
Vapaaehtoisten toimintaedellytykset seuraavaan hallitusohjelmaan
Järjestöt korostavat ensihoitostrategian linjausten toteuttamisen tärkeyttä seuraavalla hallituskaudella.
Koulutettujen vapaaehtoisten hälyttämisen lainsäädäntöön ja tietosuojaan liittyvät esteet on ratkaistava. Suomeen on luotava valtakunnallinen toimintamalli, joka mahdollistaa vapaaehtoisten osallistumisen viranomaisohjattuun auttamisketjuun. Vapaaehtoisten tehtävät, toiminnan organisointi ja johtamisvastuut sekä vakuutusturva on määriteltävä.
Strategialuonnokseen on kirjattu tavoitteeksi, että maallikkoauttajat ovat 2030-luvulla vakiintunut osa kansallista auttamisketjua. Digitaalisilla hälytysjärjestelmillä vapaaehtoisia voitaisiin hälyttää erityisesti sydänpysähdyksiin ja muihin aikakriittisiin hätätilanteisiin.
Sydänliitto, Suomen Kylät ja Suomen Meripelastusseura vetoavat puolueisiin, jotta ensihoitostrategian linjaukset vapaaehtoisten auttajien toimintaedellytysten parantamisesta sisällytetään seuraavaan hallitusohjelmaan.
Lisätiedot
Sydänliitto: sydänturvallisuuden asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto, 050 325 5633, mari.blek-vehkaluoto@sydanliitto.fi
Suomen Kylät ry: toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen, 050 5745920, suvi.louhelainen@suomenkylat.fi
Suomen Meripelastusseura: turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg, 040 5365 661, marko.stenberg@meripelastus.fi

