Kymenlaaksolaisilta vahva tuki vapaaehtoisten auttajien hyödyntämiseen hätätilanteissa ennen ensihoidon saapumista

Kymenlaakson asukkaat suhtautuvat hyvin myönteisesti ensihoitoa tukevaan maallikkoauttajatoimintaan hätätilanteissa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin hankkeessa tehdyssä kyselyssä 91 % vastaajista katsoi, että vapaaehtoisten auttajien käyttö voisi parantaa potilaan selviytymismahdollisuuksia, ja yhtä moni piti hyväksyttävänä maallikkoauttajien käyttöä ensihoitojärjestelmän tukena.

Suomessa noin 5000 ihmistä saa vuosittain äkillisen sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella. Selviytyminen on kiinni minuuteista: nopea peruselvytys ja varhainen defibrillaatio pelastavat henkiä, mutta avun saanti viivästyy usein erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Maallikkoauttajatoiminnan ei ole tarkoitus korvata nykyistä ensihoitoa, vaan toimia sen lisänä hätätilanteissa, joissa vapaaehtoiset auttajat voivat ehtiä paikalle ennen ensihoitoa.

Maallikkoauttajien hälytysjärjestelmän avulla vapaaehtoisia auttajia voitaisiin hälyttää esimerkiksi puhelinsovelluksella aloittamaan peruselvytys ja tuomaan paikalle automaattinen sydäniskuri eli defibrillaattori ennen ensihoidon saapumista. Vastaavat järjestelmät nopeuttavat elvytyksen aloittamista useissa maissa jo nyt, mutta Suomessa tällaisia järjestelmiä ei ole tällä hetkellä käytössä.

Maallikkoauttajatoiminta on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi valtakunnallisessa keskustelussa. Viime aikoina on uutisoitu Lupa- ja valvontaviraston (LVV) linjauksesta, joka kielsi vapaaehtoistoiminnan hyödyntämisen ensihoidon ensivastetoiminnassa. Huhtikuussa LVV antoi Keski-Suomen hyvinvointialueelle huomautuksen lainvastaisesta toiminnasta, minkä seurauksena koulutetuista vapaaehtoisista koostuvien sydäniskuriryhmien toiminta täytyi lopettaa. Sydänliitto on pitänyt LVV:n linjausta valitettavana ja vahingollisena koko Suomelle.

Sydänliitto pitää maallikkoauttajatoimintaa tärkeänä keinona nopeuttaa avun saamista ja parantaa selviytymistä. Lainsäädännölliset esteet on ratkaistava kiireellisesti, jotta vapaaehtoisten auttamishalu voidaan valjastaa pelastamaan henkiä. Tavoitteena on turvata sydänpysähdyspotilaille nopea ja yhdenvertainen apu koko maassa, myös alueilla, joissa ensihoidon saapuminen kestää kauemmin.

– Kansalaiset ovat jo antaneet mandaattinsa, nyt päätöksenteon on pysyttävä mukana. Suomalaiset ovat valmiita auttamaan ja tätä auttamishalua ei saa hukata lainsäädännöllisiin esteisiin, täsmentää Sydänliiton sydänturvallisuuden ja riskitekijöiden asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto.

Selkeät rakenteet lisäävät luottamusta maallikkoauttajatoimintaan

Kymenlaaksolaisille tehdyn kyselyn mukaan maallikkoauttajatoiminnalle on selvästi kysyntää. Kyselyn vastaajat kuitenkin korostivat selkeiden rakenteiden, koulutuksen ja hyvinvointialueen ohjauksen merkitystä toiminnan taustalla. Kolme neljästä vastaajasta (73 %) katsoi, että auttajaksi pääsyn tulisi perustua hyvinvointialueen hyväksyntään. Käytännössä kaikki vastaajat (98 %) edellyttäisivät auttajilta ainakin lyhyttä pakollista koulutusta.

Tulokset osoittavat, että suurin este auttamiselle ja maallikkoauttajajärjestelmän hyväksyttävyydelle liittyy epävarmuuteen osaamisesta. Yleisin huolenaihe oli potilaan puolesta koettu huoli auttajan riittämättömästä osaamisesta (68 %). Lisäksi vastaajia huolettivat potilasturvallisuus yleisesti (46 %), vastuu- ja vakuutuskysymykset (44 %) sekä huoli omasta osaamisesta (43 %).

Auttamishalukkuutta kuitenkin löytyy. Jos Kymenlaaksossa otettaisiin maallikkoauttajajärjestelmä käyttöön, 23 % vastaajista olisi valmis rekisteröitymään auttajaksi ja 43 % voisi harkita sitä. Valmius osallistua oli suurempaa erityisesti nuorimmassa ikäryhmässä sekä niillä vastaajilla, jotka olivat osallistuneet ensiapukoulutukseen edeltävän 5 vuoden aikana.

– Tulokset kertovat, että kymenlaaksolaiset näkevät maallikkoauttajatoiminnan mahdollisuutena parantaa avun saamista henkeä uhkaavissa tilanteissa. Samalla he odottavat, että toiminta rakennetaan vastuullisesti: auttajien koulutus, asema ja eri osapuolten vastuut on määriteltävä selkeästi, toteaa asiantuntijaJukka Pappinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista.

Kysely toteutettiin huhti- ja toukokuun 2026 aikana, ja siihen vastasi 521 Kymenlaaksossa asuvaa 18–75-vuotiasta henkilöä. Kysely on osa Xamkin “Elottomien ja muiden aikakriittisten ensihoitopotilaiden tavoittamisen parantaminen” -hanketta (VFR-hanke). Hankkeessa selvitetään vapaaehtoisiin maallikkoauttajiin perustuvan hälytysjärjestelmän käyttöönoton edellytyksiä aikakriittisissä ensihoitotilanteissa sekä laaditaan järjestelmäehdotus Kaakkois-Suomen alueelle. Kyselyn tulokset tukevat jatkotyötä osoittamalla, että toimintamallia pidetään tarpeellisena ja hyväksyttävänä, kunhan järjestelmän laatu, turvallisuus ja vastuut varmistetaan huolellisesti.

Lisätietoja antavat:

Xamk:

• Jukka Pappinen, lehtori, Terveysalan ja ensihoidon koulutusyksikkö, jukka.pappinen@xamk.fi, 0442752213
• Emmi Toivonen, TKI-asiantuntija, Logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikkö, emmi.toivonen@xamk.fi, 0504000974
• Roosa Rosenqvist, projektipäällikkö, Logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikkö, roosa.rosenqvist@xamk.fi, 0503081606

Sydänliitto:

• Mari Blek-Vehkaluoto, sydänturvallisuuden ja riskitekijöiden asiantuntija, mari.blek-vehkaluoto@sydanliitto.fi, 0503255633

Xamk toteuttaa Elottomien ja muiden aikakriittisten ensihoitopotilaiden tavoittamisen parantaminen -hanketta Kymenlaakson liiton myöntämällä Euroopan unionin EAKR-rahoituksella.