Perheet tarvitsevat apua yhteisöltä ja ammattilaisilta siirtymässä uusien suositusten mukaiseen ruutuaikaan
Peräti 73 % lapsiperheiden parissa työskentelevistä ammattilaisista pitää liiallista ruutuaikaa perheiden suurimpana elintapoihin liittyvänä haasteena. Ruutuaika huolettaa ammattilaisia laajasti, mutta sen puheeksi ottaminen koetaan haastavammaksi kuin muiden elintapojen.
Suositusten ja arjen välillä on selvä ristiriita
Digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön suositukset 0-13 vuotiaille julkaistiin tänään OPH:n ja THL:n toimesta. Uudet suositukset piirtävät selkeän tavoitetilan, mutta samalla ne paljastavat merkittävän ristiriidan nykyisen arjen ja suositusten välillä. Esimerkiksi 6–10-vuotiaille suositellaan enintään 60 minuutin päivittäistä ruutuaikaa ja 11–13-vuotiaille korkeintaan kahta tuntia päivässä. Todellisuus on monissa perheissä kuitenkin toisenlainen.
Ristiriita suositusten ja perheiden arjen välillä ei ole syntynyt yksittäisten perheiden valinnoista, vaan siitä, että nyky-ympäristö on digikeskeinen. Muutos ei tapahdu nopeasti eikä vain tietoa antamalla, vaan vähitellen, yhteisen ymmärryksen ja tuen avulla.
Sydänliiton Neuvokas perheen lapsiperheasiantuntija Anne Kuusisto korostaa perheiden tilanteiden ymmärtämistä:
“Vanhemmat tekevät parhaansa arjessa, jossa digilaitteet ovat jatkuvasti läsnä myös aikuisten elämässä. Ruutuaika ei ole vain lapsen asia, vaan heijastaa koko perheen tapoja ja sitä, miten aikaa vietetään yhdessä. Siksi ruutuajasta keskusteleminen herättää vanhemmissa herkästi syyllisyyttä. Juuri tästä syystä suositusten rinnalle tarvitaan keskustelua ja konkreettisia työvälineitä. Vanhemmat tarvitsevat tukea muutosten tekemiseen ja uusien rutiinien rakentamiseen. Suositukset tarjoavat suunnan – arjen muutos rakentuu askel kerrallaan.”
Ruutuaika huolettaa ammattilaisia – mutta siitä on vaikea puhua
Peräti 73 % lapsiperheiden parissa työskentelevistä ammattilaisista pitää liiallista ruutuaikaa perheiden suurimpana elintapoihin liittyvänä haasteena. Ruutuaika huolettaa ammattilaisia laajasti, mutta sen puheeksi ottaminen koetaan haastavammaksi kuin muiden elintapojen.
Tulokset perustuvat kyselyyn (n=465), joka on toteutettu lapsiperheitä kohtaaville ammattilaisille Neuvokas perhe -Monialainen tuki lapsiperheille -kehittämishankkeessa.
Uusien suositusten yhteistyöverkostossa mukana ollut Sydänliiton Neuvokas perheen kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija Taina Sainio nostaa esiin ammattilaisten yhteisen huolen:
“Liiallinen digilaitteiden käyttö, niin lapsilla kuin vanhemmilla nousee huolenaiheeksi hyvin erilaisissa kohtaamisissa – neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, koulussa, seurakunnissa ja järjestöissä. Ammattilaiset toimivat eri rooleissa, mutta huoli on yhteinen. Tämä kertoo siitä, että digilaitteet haastavat lasten ja perheiden arkea ja hyvinvointia laajasti.”
Vaikka ammattilaisten huoli on yhteinen, ruutuajan puheeksi ottaminen koetaan herkäksi ja haastavaksi.
“Juuri siksi yhteiset digilaitteiden vapaa-ajankäytön suositukset ovat tärkeitä. Kun kaikilla lapsiperheitä kohtaavilla ammattilaisilla on sama ymmärrys ja yhteinen kieli ruutuajasta, perheille välittyy selkeä ja johdonmukainen viesti. Se helpottaa vaikeasta asiasta keskustelua.”
Yhteinen suunta – yhteiset työkalut
Perheitä kohtaavat ammattilaiset tunnistavat, että lapsen liiallinen digilaitteiden parissa vietetty aika kietoutuu perheiden arjessa moniin tekijöihin, kuten jaksamiseen ja kiireeseen.
Vaikuttava tuki edellyttää luottamuksellista keskustelua, kokonaisvaltaista ymmärrystä perheen tilanteesta sekä usein myös perheen aikuisten oman digikäyttäytymisen tarkastelua. Neuvokas perhe -menetelmä tarjoaa tutun rungon elintapojen käsittelyyn, ja uutena konkreettisena työkaluna käyttöön on tehty digihyvinvoinnin tähti, joka tukee ruutuajan puheeksi ottamista ja auttaa perheitä löytämään tasapainoa arkeen – vähitellen ja yhdessä.