Elvytystutkimuksen tulokset julki: suomalaisten valmius elvyttää kasvanut kaikilla osa-alueilla
Sydänliitto toteutti vuoden 2023 alussa Suomi elvyttää -kyselytutkimuksen. Kyselyllä pyrittiin selvittämään muutosta suomalaisten elvytysvalmiudessa vuosien 2019 ja 2022 välillä. Tuoreen tutkimuksen tuloksia verrattiin Sydänliiton vuonna 2019 tekemään vastaavaan kyselyyn. Suomalaisten elvytysvalmiudet olivat parantuneet kaikilla osa-alueilla.
Sydänliitto toteutti vuoden 2023 alussa Suomi elvyttää -kyselytutkimuksen. Kyselyllä pyrittiin selvittämään muutosta suomalaisten elvytysvalmiudessa vuosien 2019 ja 2022 välillä. Tuoreen tutkimuksen tuloksia verrattiin Sydänliiton vuonna 2019 tekemään vastaavaan kyselyyn. Suomalaisten elvytysvalmiudet olivat parantuneet kaikilla osa-alueilla ja erityisesti tietämys lähimpien sydäniskurien paikantamisesta 112 Suomi -sovelluksesta ja defi.fi-palvelusta oli tuplaantunut. Silti yli puolelle palvelu oli edelleen vieras.
Suurin este elvytykselle ja sydäniskurin käytölle on edelleen epävarmuus omasta osaamisesta
45 % kyselyyn vastanneista kertoo, että mikään ei olisi esteenä elvyttämiselle hätätilanteessa. Näiden osuus on vuoden 2019 tutkimukseen nähden noussut 7 prosenttiyksikköä. Suurin este ryhtyä elvyttämään on edelleen epävarmuus omasta osaamisesta. 28 % vastaajia se arvelutti ja voisi estää heitä elvyttämästä. Näiden osuus on kuitenkin laskenut edellisestä 2019 tutkimuksesta 7 prosenttiyksikköä. Myös pelko aiheuttaa vahinkoa elvytettävälle on laskenut 6 prosenttiyksikköä. Suhde suusta suuhun -puhalluselvytykseen on pysynyt samana ja noin 20 % kokee sen arveluttavana tai esteenä elvyttämiselle.
Tanska mallimaa – Suomen sydänturvallisuus eli valmius toimia sydänpysähdystilanteessa kasvussa
Suomalaisten halukkuus auttaa elvytystilanteessa onkin lisääntynyt entisestään. Kyselymme mukaan 94 % on valmiita elvyttämään tosipaikan tullen. Samoin defi.fi-palveluun rekisteröityjen sydäniskurien määrä on lisääntynyt merkittävästi parin viimeisen vuoden aikana määrän ollessa tällä hetkellä 7 500. Se on kuitenkin vasta alle puolet Tanskan sydäniskurien määrästä, joka on maallikkoelvytyksen mallimaa.
”Tanska ja Suomi kohtasivat jälleen jalkapallon EM-karsintaottelussa kentällä, jossa samojen joukkueiden kohdatessa vuoden 2021 EM-kisoissa koettiin dramaattinen tilanne. Ottelun tapahtumat olivat hyvä muistutus mahdottomuudesta ennakoida sydänpysähdystilanteita. Huippujalkapalloilija Christian Eriksen pelastui osaavan elvytyksen ja sydäniskurin käytön ansiosta. Tämä sai monet suomalaiset pohtimaan omia kykyjään elvyttää ja käyttää sydäniskuria vastaavassa tilanteessa. Tapahtuma vauhditti myös yritysten ja organisaatioiden sydäniskureiden hankintoja ja niiden rekisteröimistä löydettäväksi hätätilanteessa”, kertoo Sydänliiton elvytyksen ja riskitekijöiden asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto.
Kynnys elvytykseen madaltuu harjoittelemalla – Sydänliiton elvytysharjoittelutapahtumilla suuri merkitys
Mitä nopeammin elvytys sydänpysähdyksen jälkeen aloitetaan, sen todennäköisempää selviytyminen on. Elvytyksen säännöllinen harjoittelu tuo varmuutta ja nopeutta tositilanteessa toimimiseen.
Sydänpiirit ja -yhdistykset ovat järjestäneet viimeisen neljän vuoden aikana yli 46 000 suomalaiselle mahdollisuuden harjoitella elvytystä sekä saada opastusta lähimmän sydäniskurin paikantamiseen ja sydänpysähdystilanteessa toimimiseen.
Ensiapukoulutusten lisäksi on tärkeää mahdollistaa harjoittelu ja kertaus maksuttomissa pop up -tapahtumissa. Niissäkin korostetaan, että tärkeintä sydänpysähdystilanteessa on soittaa hätänumeroon 112, aloittaa paineluelvytys ja käyttää sydäniskuria, jos se on lähistöllä saatavilla.
Lisätietoa:
Suomi elvyttää 2023-kyselytutkimuksen (n= 1 278) tulokset
https://link.webropolsurveys.com/short/9ee77aa541414b43a7a936395892104c
Salasana: Elvytys1
Pressikuvia (sydanliitto.kuvat.fi)
Mari Blek-Vehkaluoto
asiantuntija, elvytys ja riskitekijät