Vapaaehtoistyö kiinnostaa sydänyhteisöön kuuluvia

Sydänliiton jäsenkyselyn vastaajat ovat pääosin tyytyväisiä oman yhdistyksensä toimintaan toimintamuodosta riippumatta. Kriittisimmin toimintaan suhtautuivat työikäiset.

– Nyt olisi hyvä miettiä, miten voisimme saada lisää tietoa työikäisten jäsentemme toiveista, kehittämispäällikkö Anneli Luoma-Kuikka sanoo.

Vastaajat toivovat sydänyhdistysten panostavan tulevaisuudessa erityisesti virkistystoimintaan, yleisöluentoihin ja liikuntaryhmiin. Työikäisten vastauksissa vertaistuki- ja liikuntaryhmät korostuivat, yleisöluentoja toivovat erityisesti yli 75-vuotiaat. Sydän-lehden lisäksi viestintää toivotaan sähköisen jäsentiedotteen ja internet-sivujen kautta.

Osallistumisen määrä kasvussa

Vuoden 2011 jäsenkyselyssä 53 prosenttia vastaajista ilmoitti osallistuvansa sydänyhdistyksen toimintaan vähintään satunnaisesti. Nyt kaikista jäsenkyselyyn vastanneista 63 prosenttia osallistuu toimintaan, mutta alle 65-vuotiasta vastaajista puolet ei osallistu toimintaan.

Osallistumisen esteenä ovat muut harrastukset, kiinnostuksen puute ja se, että jäsenmaksu koetaan riittävänä tuen ilmaisuna. Iäkkäillä vastaajilla korostuvat myös terveydelliset syyt. Nuoremmilla korostuvat omanikäisten toimijoiden puute ja työn tai lastenhoidon luomat esteet.

Vapaaehtoistyö suosittua

– Kaksikymmentä prosenttia alle 65-vuotiaista, jotka eivät vielä tee vapaaehtoistyötä, osallistuisi vapaaehtoistoimintaan pyydettäessä. Mukaan oltaisiin siis tulossa ja jäsenet ovat valmiita antamaan aikaansa vapaaehtoistoimintaan, jos heitä pyydettäisiin mukaan, kertoo Sydänliiton talousjohtaja Ville Salo.

Eniten kiinnostusta herättivät terveysryhmiin ja kerhoihin, liikuntaryhmiin, tapahtumiin, vertaistukeen ja virkistystoimintaan liittyivät vapaaehtoistehtävät. Virkistystoimintaan liittyvä vapaaehtoistyö kiinnostaisi 41 prosenttia vastaajista.

Positiivisimmin vapaaehtoistoimintaan suhtautuvat lappilaiset ja pohjois-, länsi- ja sisäsuomalaiset jäsenet. Eniten potentiaalisia toimijoita (n. 20 %) on Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Lapissa.

Vapaaehtoistyötä tehdään runsaasti

Noin puolet vastaajista on tehnyt vapaaehtoistyötä viimeisen vuoden aikana. Sydänyhteisössä toimintaa järjestävien ja siihen osallistuvien tekemässä vapaaehtoistyössä korostuivat hallinnolliset tehtävät, muut vastaajat ovat tehneet talkootyötä, auttamista ja tapahtumajärjestelyä. Suosituimmat suomalaisten tekemän vapaaehtoistyön muodot ovatkin auttaminen, talkootyö, neuvonta, ystävätoiminta ja tapahtumajärjestely.

Esteinä terveydelliset syyt

Yleisiä vapaaehtoistyön esteitä ovat terveydelliset syyt, saamattomuus, ajan puute ja se, ettei ole koskaan pyydetty mukaan. Sydänyhteisössä osallistumattomuuden syinä korostuvat terveydelliset syyt ja saamattomuus.

Kysely lähetettiin satunnaisotokselle Sydänliiton jäseniä sähköpostitse ja siihen vastasi 440 jäsentä. Alle 65-vuotiaita oli 30 prosenttia, 65–74-vuotiaita 50 prosenttia ja yli 74-vuotiaita 20 prosenttia. Vastaajista 60 prosenttia oli naisia ja 40 prosenttia miehiä, iäkkäämmissä vastaajista naisia ja miehiä oli yhtä paljon, nuoremmissa naisten osuus korostui. Vastaajista 81 prosenttia oli eläkkeellä. Vastaajat sijoittuivat tasaisesti kaikkiin yhteiskuntaluokkiin. Yksin asuvia oli 24 prosenttia. Iäkkäistä vastaajista selvästi useampi asui isoissa kaupungeissa.

Vapaaehtoistyö tempaa mukaansa

Vapaaehtoistyön imu on sydänyhteisössä yleisesti hyvällä tasolla. Vapaaehtoiset toimivat tehtävässään tarmokkaasti ja ovat työlleen omistautuneita. Eniten työn imua kokevat liikunnan vapaaehtoiset, ryhmien ja kerhojen ohjaajat, 73–80-vuotiaat sekä alle kolme vuotta vapaaehtoisena toimineet.

Haastavimmat puheenjohtajan ja sihteerin tehtävät kuormittavat eniten ja niistä on hankalampaa irrottautua. Niissä myös koettiin muita heikommin työn imua. Yli seitsemän vuotta vapaaehtoisena toimineiden on vaikea irrottautua tehtävissään, vaikka työ ei enää sujuisi.