​Verkkokurssi mahdollistaa työikäisen kuntoutuksen

Kurssille valittiin hakemuksien mukaan kymmenen osallistujaa. Kokeilussa käytettiin Moodle-pohjaista Verkkopuntariin räätälöityä oppimisympäristöä. Verkkopuntari on Satakunnan sydänpiirin kehittämä painonhallintaohjelma. Osallistujia oli Salosta, Raumalta, Eurajoelta ja Pomarkusta, kertoo kurssin ohjaaja, terveydenhoitaja Kyllikki Naskali.

Verkossa asioihin on helppo palata

Kaksipäiväisen alkutapaamisen kuluessa porukka ja verkkokurssin 11 teemaa tulivat jo tutuksi. Aloitusjaksolle kutsuttiin puolisotkin. Myös Mikan vaimo oli mukana aloitusjaksolla Merikarinassa. Moodlen kanssa päästiin sitten tositoimiin kotona.

Kyllikki vei joka maanantai verkkoon viikon teeman ja aineiston, joihin kurssilaiset sitten perehtyivät oman aikataulunsa mukaan. Jokaisella oli mahdollisuus kommentoida ja kysyä lisää aineistoista, saada henkilökohtaista ohjausta ja myös keskustella muiden ryhmäläisten kanssa keskustelupalstalla tai chatissa.

– Ryhmäkeskustelu ei ollut kovin aktiivista, mutta mää tykkäsin siitä, että sai vastauksia nopeasti ja niihin on voinut palata myöhemminkin, sanoo nelikymppinen Mika Kukkola. – Asiat unohtuvat ja niihin on kätevä palata, hienoa kun sai vastauksia.

Kukkola käytti henkilökohtaista ohjausta aktiivisesti.

Aineisto pidetään Verkkopuntarin sivuilla vuoden, joten asioita pystyy vielä kertaamaan, vaikka kurssi on jo päättynyt.

Ei se ollutkaan närästystä

Mika Kukkolalle tehtiin viime vuoden lokakuun alussa pallolaajennus. – Oikealla puolella oli totaalitukos, korjaaminen vaati kaksi stenttiä. Onni onnettomuudessa oli, että hiussuonistoa oli paljon, eikä vaurioita ehtinyt syntyä.

Mika kertoo, että sairastuminen tuli totaalisena yllätyksenä. Nelikymppisen urheilullisen perheenisän elämässä oli toki kiirettä. Työn ja harrastavan lapsiperheen aikataulujen yhteensovittamisessa on haasteensa, mutta perheessä on aina syöty terveellisesti ja urheilukin on koko ajan mahtunut Mikan ohjelmaan.

– Se oli käsittämätön asia. Yhdellä aamulenkillä lenkki pysähtyi. Kipu alkoi polttavana tunteena ylävatsasta, puristava kramppi tuntui kyynärpäihin asti. Kävin lääkärissä valittamassa närästystä. EKG:kin otettiin, mutta siinä ei näkynyt mitään.

Yksin hotellihuoneessa

Mika otti närästyslääkkeet mukaan ulkomaan työmatkalle. Rasituksessa poltto paheni matkalla ja olo oli tuskaisaa yksinäisessä hotellihuoneessa Lontoossa. Kahdeksan päivää kului ihmettellessä närästystä, mutta vieläkään ei tullut mieleen, että vika voisi olla sydämessä.

– Vielä työreissun jälkeen kitkuttelin viikonlopun, kunnes maanantaina työkaveri kysyi, että ootko kunnossa. Ei sataa metriä pystynyt kävelemään ilman puristavaa kipua ylävartalossa ja käsissä. Työterveyslääkäri pisti heti lähetteen Poriin. Porrastesti otti lujille, edessä oli varjoainekuvaus, jonka yhteydessä tehtiin saman tien pallolaajennus.

Jälkiviisaana Mika tunnistaa sepelvaltimotaudin merkit jo pidemmältä ajalta. – Enää en miettisi sekuntiakaan lääkäriin lähtöä. Erittäin selväksi tuli, että on sepelvaltimotauti.

Aluksi kaikki oli usvaista

Mika muistaa, että sairaalassa kerrottiin kyllä, mitä oli tapahtunut ja miten tästä eteenpäin pitäisi ruveta elämään, mutta kaikki oli usvaista osaltaan vahvan kipulääkityksen takia. – Ei silloin ole kauhean vastaanottavainen, varmasti monikaan, itse ainakaan en ollut.

Mika otti yhteyttä sydänpiiriin ja kuuli Kyllikki Naskalilta, että voisi hakea verkkokuntoutuskurssille, jota Satakunnan sydänpiirissä juuri oltiin aloittamassa kokeiluprojektina. Kurssin aloitukseen Merikarinan lähijaksolle myös puolisoilla oli mahdollisuus osallistua.

Vasta siellä lääkäri Päivi Korhosen ja muiden kouluttajien sanoma jäi myös mieleen.

Mika kiittelee verkkokurssia, joka itse asiassa on työelämässä olevalle parhaimpia mahdollisia tapoja osallistua ryhmäkuntoutukseen.

Kunnon aamiainen ja reipasta kävelyä

Työpaikalla yksi ja toinenkin asia on muuttunut: – Olen vähentänyt työreissuja. Työkavereilta olen saanut tukea ja sekin on tärkeä, että on saatu jaettua vastuuta.

Tietoisuus terveydestä on lisääntynyt. Terveysarvoja Mika on mittauttanut pari kertaa sairastumisensa jälkeen. – Ollaan hyvään suuntaan menossa.

Arvojen seuraamisesta ei ole tullut Mikalle pakkomiellettä, pikemminkin seuranta toimii kannustuksena.

Vaikka liikunta on aina kuulunut Mikan elämään, siihenkin on tullut uusia piirteitä. Kävely ei ennen kuulunut nuoren miehen harrastuksiin: – Nykyään käyn vaikka kävelemässä. Se on pääkopalle todella tärkeää.

Muutosta on tullut ruokavalioonkin, vaikka perusta on ollut kunnossa tähänkin asti: – En koe muutosta taakkana. Olen lisännyt pehmeät rasvat. Nykyään syön myös aamiaisen, mitä en ennen tehnyt koskaan, se vaikuttaa oloon. Eikä se ole mikään englantilainen aamiainen! Nyt aamiaisen jälkeen on kevyt, mutta täyttävä olo.

Perimälle ei voi mitään

Mikalla on todettu kohonnut kolesteroli jo parikymppisenä, mutta pitkään hän ajatteli, että pystyy korjaamaan sen ruokavaliolla ja myös liikunta suojaa. Nyt hän on sitä mieltä, että vahvat perintötekijät ja jatkuva kiire yhdessä sairastuttivat.

– Lääkkeet ovat ehdottoman tärkeät, Mika vakuuttaa. – Ihmiset ei välttämättä ota lääkkeitäkään. Verenpainelääke vaikutti hyvinkin nopeasti. Kolesterolilääke pudotti heti LDL:n. Unohtamatta Primaspania.

Mikaa harmittaa, kun kyseenalaistetaan suuren massan tutkimustietoa. Eikä uskota ja luoteta lääkäreihin ja lääketieteeseen. Yksittäinen vastakkainen kokemus nostetaan pintaan parempana.

Lääkkeissä voi olla sivuvaikutuksia, mutta kokeilemalla löytyy usein oikea hoito. Mikallekin tuli statiineista puristava tunne pohkeisiin, mutta kun lääke vaihdettiin iltaan, vaivat loppuivat.