Edunvalvontaa ja testamentteja

– Jos tekee remonttia itse ilman ammattitaitoa, saattaa tahtomattaan aiheuttaa arvaamatonta vahinkoa. Sama koskee asiakirjoja. Internetissä on valmiita malleja, joita kopioidessa pitäisi kuitenkin olla vankka asiantuntemus, jotta voisi arvioida niiden sopivuutta kulloisessakin tilanteessa, HOK-Elannon lakipalvelun tiiminvetäjä, lakimies Juhani Laine sanoo. – Edunvalvontavaltakirja on Suomessa suhteellisen uusi oikeudellinen instrumentti. Laki edunvalvontavaltuutuksesta on säädetty vuonna 2007. Kysymys on siitä, millä tavalla muun muassa taloudellisten asioiden hoito järjestetään henkilön kohdalla sitten, kun hän ei itse siihen enää kykene.

– Edunvalvonta – holhoustoimi – on meillä ollut käytössä satojen vuosien ajan. Henkilö on voitu määrätä, kuten ennen sanottiin, holhouksen alaiseksi. Jos edunvalvontavaltakirjaa ei ole, eikä henkilö kykene huolehtimaan asioistaan, hänelle määrätään edunvalvoja. Edunvalvoja voi olla edunvalvontatoimiston yleinen edunvalvoja tai tehtävään määrätty edunvalvottavalle läheinen henkilö. Edunvalvojan määrää käräjäoikeus.

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus ovat toistensa vaihtoehtoja, vaikka ne tähtäävät samaan päämäärään. Edunvalvontavaltuutus sekoitetaan helposti tavanomaiseen edunvalvontaan.

– Edunvalvontavaltuutus on luotu tavanomaista edunvalvontaa kevyemmäksi vaihtoehdoksi antamalla henkilölle mahdollisuus etukäteen itse päättää, kuka tulee hoitamaan hänen asioitaan. Eikä edunvalvontavaltakirja välttämättä aina tule edes käyttöön, vaan se on ikään kuin varalla.

– Kyllä meillä käy nuoriakin asiakkaita. Tilanne, jossa ei enää itse kykene huolehtimaan asioistaan, ei aina välttämättä liity ikääntymiseen. Tilanne voi syntyä yllättäen vaikkapa onnettomuuden tai sairastumisen myötä. Mutta totta kai edunvalvontavaltuutus on ajankohtaisempi silloin, kun asianomainen on jo ehtinyt korkeaan ikään ja on todennäköistä, että jossakin vaiheessa hän sairauden tai muun syyn takia saattaa menettää toimintakykynsä.

– Edunvalvontavaltuutus mahdollistaa monenlaiset määräykset siitä, millä tavalla edunvalvontavaltuutetun tulee hänelle uskottua omaisuutta hoitaa ja minkälaisia oikeuksia ja velvollisuuksia hänellä on. Valtakirjan ehdoissa voidaan esimerkiksi määritellä, mitä omaisuutta ei saa realisoida. Tietyn omaisuuden myynti voidaan myös tehdä holhousviranomaisen luvasta riippuvaiseksi. Ylivoimaisesti suurin osa edunvalvontavaltuutuksista on kuitenkin perusmuotoisia.

Edunvalvontavaltuutettu nimetään edunvalvontavaltakirjassa. Edunvalvontavaltuutuksen tekijän tiedossa tulee näin olla taho, johon voi riittävän vahvasti luottaa, koska edunvalvontavaltuutetulla on laaja toimivalta omaisuuden hoitamisessa päämiehen lukuun ja tämän eduksi aikana, jolloin tämä on elossa.

– Laki edunvalvontavaltuutuksesta lähtee ajatuksesta, että valtakirja annetaan valtuutetun haltuun odottamaan tilannetta, jossa sitä saatetaan tarvita. Valtuutetun asiana on sitten hakea valtakirjan vahvistamista maistraatissa. Hakemuksen liitteeksi tulee oheistaa lääkärintodistus, josta käy ilmi, että valtakirjan antaja on menettänyt toimintakykynsä.

– Edunvalvontavaltakirjalla on tiukat muotovaatimukset, ja jo tämänkin takia sen laadinnassa kannattaa käyttää asiantuntijaa. Jos valtakirjassa on muotovirhe, maistraatti ei vahvista sitä, ja ollaan tosiasiassa perustilanteessa ikään kuin valtakirjaa ei olisikaan, Laine sanoo.

Testamentin teko

Testamentti on määräys, jolla testamentin tekijä määrää, millä tavalla hänen jäämistönsä on kuoleman jälkeen jaettava. Tässä liikutaan eri aihepiirissä kuin edunvalvontavaltuutuksessa.

– Riippuu tilanteesta ja testamentin tekijän intresseistä, mikä on taho, jonka hyväksi testamentti tehdään.

– Laissa on lakimääräinen perimysjärjestys, jossa on säädetty, kenelle perintö menee, jos testamenttia ei ole. Monelle saattaa sopia tämä lainsäätäjän valmis ratkaisu.

– Periaatteessa omaisuuden voi testamentata kenelle tahansa. Rintaperillisillä on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaansa. Tämä riippuu heidän aktiivisuudestaan. Jos henkilö, jolla on rintaperillisiä, määrää testamentilla omaisuutensa jollekin ulkopuoliselle, vaikkapa kuuluisalle kodittomien kissojen suojeluyhdistykselle, riippuu hänen kuolemansa jälkeen perillisten aktiivisuudesta, vaativatko he lakiosaansa vai eivät.

– Lakiosa on puolet lakimääräisestä perintöosuudesta. Jos kuvitellaan tilanne, jossa on yhden henkilön jäämistö ja hänellä on kolme lasta eikä testamenttia ole, kukin lapsi saa jäämistöstä yhden kolmasosan. Mutta jos henkilö on halunnut testamentilla suosia vaikkapa yhtä lastaan ja on määrännyt tälle kaiken, testamentista huolimatta kahdella muulla lapsella on kummallakin oikeus vaatia lakiosaansa eli tässä tapauksessa yhtä kuudesosaa jäämistöstä, jolloin ainoastaan loppuosa menisi testamentin saajalle.

Puolisoiden avio-oikeus

– Jos on rintaperillisiä, puoliso ei peri. Ennen perinnönjättäjän – jos hän oli avioliitossa – jäämistön jakamista ratkaistaan, saako puoliso avio-oikeuden perusteella jotakin.

– Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, puolisoista kumpikin saa puolet, mutta tämä ”puolet” ei tarkoita puolta vainajan omaisuudesta. Se on puolet molempien puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Avio-oikeus tarkoittaa puolisoiden välillä oikeutta toisen omaisuuteen puolin ja toisin. Kun avioliitto on päättynyt, katsotaan, kummalla on enemmän ja kummalla vähemmän omaisuutta, ja toimitetaan ositus, jossa kummallakin puolisolla on oikeus puoleen molempien yhteenlasketusta omaisuudesta. Tämä johtaa siihen, että varakkaampi osapuoli luovuttaa omaisuutta vähemmän omistavalle osapuolelle niin, että omaisuuksien määrät tasoittuvat. Tätä tasauserää puolisoiden välillä kutsutaan tasingoksi. Mikäli puoliso on esimerkiksi testamentannut jollekin lapselleen kaiken, tehdään ositus puolisoiden välillä kuitenkin ensin. Ensin ratkaistaan, mikä vaikutus avio-oikeudella on ja kun ensin on tehty omaisuuden ositus puolisoiden välillä, vasta sen jälkeen muodostuu omaisuus, joka jaetaan testamentinsaajien tai perillisten kesken.

– Testamentin voimaantulo tapahtuu vasta testamentin tekijän kuoleman jälkeen eli testamentin voi muuttaa uudella testamentilla ja hävittää vanhan. Uusin on viimeisenä testamenttina voimassa oleva. Lakimääräiset perilliset voivat nostaa testamentin moitekanteen käräjäoikeudessa, jos testamentissa on jokin virhe, jonka perusteella sitä voi moittia, Laine sanoo.

Testamentin muotovaatimus

– Jos testamentti ei ole tehty testamentille säädetyssä muodossa, sitä voi tällä perusteella moittia. Testamentti on esimerkiksi voitu kirjoittaa niin, että siitä puuttuvat todistajat. Tällöin testamentissa on muotovirhe, ja lakimääräisten perillisten hyväntahtoisuudesta riippuu, hyväksyvätkö he sen, vai moittivatko sitä. Muotovirheisenkin testamentin voi hyväksyä ja olla sitä moittimatta, mutta muotovirheeseen vetoamalla se on myös helppo saada kumoon.

– Testamentin muotovaatimukseen kuuluu muun muassa se, että sillä pitää olla kaksi esteetöntä todistajaa, jotka ovat olleet samanaikaisesti läsnä testamenttia todistettaessa. Kun testamentti tehdään meillä, henkilökuntamme edustajat voivat toimia todistajina.

– Testamentin todistajat voivat todeta, että heidän käsityksensä mukaan testamentin tekijä on ollut kykenevä testamentin tekemään ja on sen vapaasta tahdosta tehnyt. Useimmiten testamentin laadintaa helpottaa sen teettäminen jollakin ulkopuolisella taholla. Moni ei välttämättä tahdo etukäteen kertoa kenellekään testamentistaan, vaan haluaa pitää sen omana tietonaan.

Joskus kuulee sanottavan, että kun tekee testamentin, on kuin allekirjoittaisi kuolemantuomionsa.

– Tämä on outo ajatus, koska testamenttihan täytyy aina tehdä siinä vaiheessa, jolloin itse vielä kykenee sen laadintaan. Nykyään kun eletään yhä vanhemmiksi, loppuvaihe on usein sellainen, ettei itse kykene enää asiakirjoja tekemään eikä miettimään, mitä haluaa, Laine sanoo.

Miten avioehto laaditaan

– Avioehto voidaan tehdä joko naimisiin mennessä tai avioliiton aikana. Se voidaan laatia jo ennen avioliittoa, kun on tiedossa avioliiton solmiminen tiettynä päivänä. Avioehto tulee tällöin jättää etukäteen maistraattiin, jotta se tulisi heti voimaan, kun avioliitto on solmittu. Myös sen on täytettävä muotovaatimukset.

– Avioehtosopimus tulee voimaan rekisteröimisellä. On klassinen virhe jättää maistraatissa rekisteröimätön avioehtosopimus pöytälaatikkoon, jolloin käy niin, että mikäli avioliiton päättyessä haluttaisiin vedota avioehtosopimukseen, huomataankin, että se on jäänyt rekisteröimättä, jolloin se vastaa pelkkää etukäteissuunnittelua.

– Kun puhutaan testamentista ja avioehtosopimuksesta, on hyvä muistaa, että vaikka ne ovat kaksi eri asiakirjaa, niillä on liittymä toisiinsa. Avioehtosopimus vaikuttaa avio-oikeuden ulottuvuuteen, siihen, mikä viime kädessä on jäämistö, joka tulee jaettavaksi testamentin mukaan. Jos esimerkiksi on tehty niin, että puolisoilla on avioehtosopimus, jolla avio-oikeus on suljettu puolin ja toisin pois, ositusta puolisoiden välillä ei tehdä, vaan kuolleen puolison koko omaisuus jaetaan suoraan testamentinsaajien tai perillisten kesken.

Testamentin tai avioehtosopimuksen avulla tehtävän jäämistönsuunnittelun motivaationa on usein se, että halutaan löytää vaihtoehto, jolla haetaan perintöveroetuja.

– Myös nuori henkilö voi tehdä edunvalvontavaltakirjan – varmuuden vuoksi, Juhani Laine sanoo. Kuva: Kimmo Brandt.

Jäämistön laajuuteen voi vaikuttaa myös lahjoittamalla tai myymällä omaisuutta etukäteen. Omaisuutta voi pilkkoa pienempiin osiin siten, että osa lahjoitetaan jo elinaikana tuleville perillisille. Näin omaisuus siirtyy useammassa erässä, jolloin verotus on siirtyvien omaisuuserien kohdalla kevyempää. Lahjaverotusta tarkastellaan lahjanantajan ja saajan välillä kolmen vuoden välein. Avio-oikeuden perusteella siirtyvä omaisuus ei ole perintöä, eikä siitä makseta perintöveroa, Juhani Laine sanoo.