Hyppää sisältöön

Selkopakinat kertovat suomalaisista, kielestä ja kulttuurista

Tuija Hannula kirjoittaa pakinoita selkokielellä. Hän haluaa, että maahanmuuttajat ja muut suomenoppijat saavat tietoa ja pääsevät nauttimaan lukemisesta.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 30.11.2021
Tuija Hannulan selkokirjojen kohderyhmä on suomenoppijat. He tarvitsevat kielenoppimisvaiheessa selkoistettuja tekstejä itseään kiinnostavista aiheista.

– Kuka keksi tämän kielen? suomen kielen opiskelija kysyy Tuija Hannulalta. Sanatyypit, verbityypit ja sanavartalot ihmetyttävät kysyjää. – Miksi suomi on niin erilainen kieli.

Tuija opettaa suomen kieltä heille, joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi. On opettanut jo parikymmentä vuotta.

Idean kirjalle Tuija sai keskustelukurssilla, jolla hän aikanaan opetti maahanmuuttajia keskustelemaan suomeksi. Oppilaat olivat erilaisista lähtökohdista ja ihmettelyn aiheita riitti.

Ensin pakinoista syntyi Toppatakin alla on sydän -kirja ja tänä vuonna Minua varten ei tarvitse keittää (Reuna 2021). Uusimpaan kirjaan Tuija kirjoitti 25 pakinaa, jotka kertovat suomalaisesta kulttuurista, ruuasta ja esimerkiksi tavoista. Tarja Halosesta ja Aleksis Kivestä. Alkoholista ja heavy metallista.

Tuija on opettajana huomannut, että selkokirjoja puuttuu koko ajan. Monet kirjojen teemoista ovat lähteneet suomenoppijoiden keskustelukurssin aiheista.

Opiskelijoilla pakinan aiheita riittää. He kysyvät, miksi on näin ja miksi taas noin. Opiskelijat ovat huomanneet, että suomalaiset eivät puhu paljon. Tai miksi Suomessa ei kysytä kylään.

– Kirjan tarkoitus ei ole vahvistaa stereotypioita, vaan herättää keskustelua. Kirja nostaa esiin kulttuurien välistä oppimista.

Tarve selkokielelle kasvaa

Kotimaisten kielten keskuksen mukaan selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

Selkokeskuksen arvion mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa 530 000–750 000. Selkokielisillä kirjoilla on monta käyttäjäryhmää: maahanmuuttajat, muistisairaat, he, joilla on neurologisia ongelmia Suomen kielen käyttämisessä ja he, jotka eivät ole tottuneet lukemaan.

Kaikki nämä käyttäjäryhmät hyötyvät selkokielestä, mutta tarve voi olla esimerkiksi muistisairaalla ja maahanmuuttajalla erilaiset.

Nämä ryhmät kasvavat koko ajan. Kielen kehittymisen ongelmat kasvavat ja kouluissa luetaan vähemmän.

Tuija Hannula selkopakinat

Tuija Hannulan selkokirjojen kohderyhmä on suomenoppijat. He tarvitsevat kielenoppimisvaiheessa selkoistettuja tekstejä itseään kiinnostavista aiheista.

Selkopakinat mukaan opetukseen

Tuija Hannula käyttää Minua varten ei tarvitse keittää -kirjaa omassa opetuksessaan, kun hän opettaa muun muassa maahanmuuttajataustaisia lähihoitajia.

Lähihoitajien opetussuunnitelmaan kuuluu ammattiin liittyviä aineita mutta myös suomea, matematiikkaa ja esimerkiksi englantia. Yleisopintoihin kuuluu myös lukutaidon vahvistamista ja kielelliseen ja kulttuuriseen identiteettiin liittyviä asioita.

Tuija suunnittelee myös selkomukautusta muistisairauteen liittyvästä kirjasta. Selkomukautus tarkoittaa selkokielelle kirjoitettua versiota kirjasta, josta on jo olemassa yleiskielinen versio. Osa selkokirjoista on mukautuksia, osa alun perin selkokielellä kirjoitettuja. 

– Alkuperäiset kirjat ovat liian vaikeita maahanmuuttajille.

Opettajaa opiskelijoilta tullut palaute ilahduttaa.

Opiskelijat ovat antaneet palautetta siitä, että Tuija opettajana tietää, miltä opiskelijoista tuntuu ja mitä he ajattelevat Suomesta.

– Sanovat, että minä ymmärrän tätä, kirjaa on helppo lukea. Pakinat ovatkin lyhyitä, riittää kun kerralla lukee yhden tekstin.

Maahanmuuttajilla selkokieli on yksinkertaisia lauseita ja vierasperäisiä sanoja ei tarvitse varoa. Maahanmuuttajat tunnistavat vierasperäiset sanat muista kielistä. Esimerkiksi Tuija esittää, että organisaatio on parempi sana kuin järjestö.

Myös selkokieliopettajilta Tuija on saanut palautetta. Kirjaa voisi käyttää suomalaisten nuorten kanssa, koska kirjassa käsitellään historiaa ja kulttuuriin liittyviä aiheita.

Tuija Hannula Minua varten ei tarvitse keittää

Tuija Hannula: Minua varten ei tarvitse keittää, Reuna Kustantamo 2021

Lue myös:

Lukupiiri lisää sosiaalisia suhteita ja avartaa lukukokemusta

Saunafulness rauhoittaa ja tuo hyvää oloa

 

Lue seuraavaksi