Sydänyhdistyksen voimin elämysportaat Orivedelle

Elämysportaat. Kuntoportaiden suosio on kasvanut Suomessa, ja niitä on rakennettu monille paikkakunnille. Myös orivesiläiset ovat toivoneet kuntoportaita.

– Ne eivät rakennu pelkästään ajatusten voimalla. Ajatuksesta se lähti kuitenkin liikkeelle, kertoo Oriveden seudun sydänyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Eronen.

Tuumasta toimeen ja hankepaperit sisään

Vuosi 2018 Orivedellä tuumailtiin ja pähkäiltiin, kuka ryhtyisi toimeen. Kaupungilla ei ollut mahdollisuutta lähteä kuntoportaita rakentamaan. Eikä se ollut pikkujuttu myöskään yhdistyksille. Sydänyhdistys katsoi asian kuitenkin niin tärkeäksi, että se ”kääri hihat”, otti riskin ja ryhtyi toimeen. Vuonna 2019 kului kuukausia, että saimme hankepaperit Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukseen, Eronen kertoo.

Saman vuoden joulukuussa tuli myönteinen rahoituspäätös. Euroopan maaseudun kehittämisrahasto Leader Kantri ry myönsi meille hankerahaa 50 prosenttia tukikelpoisista 38 000 euron kokonaiskustannuksista. Hanke sai nimekseen Elämysportaat Paltanmäelle, sillä portaiden lisäksi porrastasanteille tulee tietoa liikunnasta, ympäröivästä luonnosta ja alueen kotiseutumuseosta eli rakennetusta ympäristöstä.

Elämysportaat sai nimikyltin. Kuva: Carita Lähde.

Korona iski kapuloita rattaisiin

Sitten tuli Korona-pandemia ja antoi kaikille potkua luonnossa liikkumiseen. Mutta Elämysportaat Paltanmäelle -hankkeen toteuttajille se aiheutti niin sanotusti ”kapuloita rattaisiin”. Erosen mukaan hankkeeseen tarvittiin noin 19 000 euroa omarahoitusta. Yhdistys sai rahankeräyslupapäätöksen helmikuussa ja rahankeräys alkoi maaliskuun alussa, samaan aikaan kuin Korona-pandemia alkoi jyllätä täällä Suomessa.

– Iso kiitos monille yksityisille ihmisille, yrityksille ja järjestöille, että saimme tarvittavat rahat kerätyksi melkein kahdessa kuukaudessa, vaikka korona -pandemia kiristikin sekä rahanyörejä että ihmisten mielialoja. Portaat nähtiin positiivisena investointina hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.

Portaiden rakentaminen alkoi huhtikuun lopulla ja tavoitteena on saada valmista vuoden loppuun mennessä. – Eri liikuntamuodot tulevat ja menevät, mutta ajan hermolla yritämme kuitenkin toimia. Liikunta on yksi tutkitusti merkittävä sydänterveyteen ja kokonaisterveyteen positiivisesti vaikuttava tekijä, Eronen muistuttaa.

Lisätietoja ja kuvia hankkeesta Oriveden seudun sydänyhdistyksen sivuilla.

Sydan.fissa myös juttu Härkätien sydänyhdistyksen digiloikasta: Härkätien sydänyhdistys loikkasi digiaikaan ja Tuija Braxin juttu ilmastonmuutokseen varautumisesta ”On laajasti tunnettua, että ilmastonmuutos on uhka turvallisuudellemme, taloudellemme ja lastenlastemme tulevaisuudelle. Ehkä toistaiseksi vielä hieman vähemmän tunnettua on, että ilmastonmuutos on jo tänään viheliäinen uhka myös terveydellemme”, Tuija Brax kirjoittaa.