Tytöt pyrkivät parempaan
Harakanmuna on sekä kunnon lukuromaani että hieno kasvukertomus palvelusväen elämästä kahden tytön kautta vuosien 1915–1918 Helsingissä.
Historiallinen romaani tuntuu elävän uutta kukoistuskautta. Tai sitten olen itse tullut siihen ikään, että mennyt aika kiinnostaa. Niin tai näin, monissa uusissa historiallisissa romaaneissa näkökulma vaikuttaa tuoreelta. Usein ääneen pääsevät naiset ja lapset. Niin myös Niina Niskasen Palvelijattaret-sarjan aloittavassa Harakanmunassa (Otava 2026).
Harakanmuna kertoo kahden maalta muuttavan nuoren naisen palvelijattaren elämän alkutaipaleesta 1910-luvun Helsingissä. Oikeastaan molemmat tytöt ovat vielä lapsia. Vanhempi sisaruksista, 16-vuotias Milda, on pyrkimässä kohti parempaa tulevaisuutta veljen järjestämässä työpaikassa. Suunnitelmaan luo säröä vasta 12-vuotias huutolaiseksi päätynyt pikkusisko Lelu, jonka konduktööri löytää junassa matkustaneena jäniksenä.
Sisarusten ensimmäisen turvaverkon suurkaupungissa tarjoaa asemalle saapuvia nuoria naisia päivystävä Palvelijataryhdistyksen vapaaehtoinen. Palvelijattarista onkin mitä ilmeisemmin tulossa Miina Sillanpään elämäntyötä kuvaava sarja. Jo Harakanmunassa palvelustytön työ avautuu useamman työpaikan kautta. Hyvin rakennetut henkilökuvat tekevät lukukokemuksesta elämyksen. Lukijan on helppo eläytyä tyttöjen unelmiin, taisteluun paikasta työyhteisön hierarkiassa, sekä erilaisiin ratkaisuihin näiden yhteensovittamisessa.
Voin suositella Harakanmunaa, jos pidit Jari Järvelän Raiteista tai Olli Jalosen kirjasta Puhdas viiruinen elämä. Järvelän ja Jalosen tavoin Niskanen kuvaa 1910-luvun suomalaista arkea kiihkottomasti ja tavallisten kansalaisten tasolta. Niskasen kerronta kiinnittyy taitavasti levottomaan aikaan ja asettuu kasvavien tyttöjen ajatusmaailmaan. Sodan vaikutukset näkyvät mm. elintarvikepulana Helsingissäkin, vaikka Suomi ei olekaan maailmansodan sotatantereena.
Milda on päättänyt onnistua. Hän raivaa tietään vauraiden perheiden sisäköksi. Hyvän työntekijän aseman saavuttamiseksi on pakko kestää sekä isäntäväen että esihenkilöiden epäasiallistakin käytöstä. Joskus juonittelukin on tarpeen. Pikkusisko Lelun palvelijattaren ura alkaa pikkupiian pestillä. Huutolaislapselle hyvän kohtelun vaatimukset eivät ole kummoisia. Lapselta vaaditaan paljon. Taisteluiden kiihtyessä tytöt joutuvat valintojen eteen. Mildan ja Lelun kohtalot antavat ajattelemisen aihetta pitkäksi aikaa.
Harakanmunan maailmassa eletään murroksen aikoja. Mutta niin eletään nytkin. Ja taas meillä on kahden kerroksen kansalaisia. Nykyajan palvelijattaret ja muut vähäpätöisenä pidetyn ja huonosti palkatun työn tekijät tulevat etsimään parempaa elämää köyhistä maista, usein Aasiasta tai Afrikasta. Heidän työolojensa vakavista puutteista luemme uutisia vielä 2020-luvulla.
Lue myös Laura Birnin ja Klaus Härön haastattelu: Hetki ennen valoa kuvaa vanhemman pelkoa ja hoitajien venymistä äärirajoille