Eteisvärinätutkimus tuo tietoa potilaan elämästä

Eteisvärinätutkimus. Kokonaisuutta tarkastellessa syntyi vaikutelma, että kyselyyn vastanneet edustavat hyvin suomalaisia eteisvärinäpotilaita. Toki aivan iäkkäimpien ryhmässä vastauksia oli vähäisesti, koska kysely toteutettiin verkossa. Vastaajista 61 prosentilla eteisvärinä oli todettu alle viisi vuotta sitten, eli sairastuminen oli suhteellisen tuoreessa muistissa. Se saattaa lisätä halukkuutta osallistua tämän kaltaiseen tutkimukseen.

Hieman yllättäen naiset kokivat sydämen rytmihäiriön tunnetta, hengästymistä ja unihäiriöitä selvästi miehiä useammin. Miehet olivat todenneet naisia useammin eteisvärinän verenpainemittarilla tai muulla laitteella.

Veren hyytymiseen vaikuttavan lääkityksen käyttö

Vastaajista 83 prosentille oli määrätty veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys eli antikoagulantti. Näistä vastaajista alle kolmannes käytti Marevan®-lääkitystä, muilla oli käytössään jokin uudemmista vaihtoehdoista (Eliquis®, Lixiana®, Pradaxa® tai Xarelto®). Tämä suuntaus pois Marevanista kohti muita, helpommin käytettäviä vaihtoehtoja, on koettu Keski-Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa jo useampi vuosi sitten. Suomessa tilanne näyttää muuttuvan hitaasti samaan suuntaan. Tähän on vaikuttanut lääkekorvattavuuden muutos keväällä 2018.

Antikoagulantin käytössä on tärkeätä säännöllisyys, eli lääkeannoksia ei saisi unohtaa. Ainakin kyselyyn vastanneet näyttävät olevan asian suhteen huolellisia, sillä 92 prosenttia vastaajista ilmoitti ottavansa lääkkeet samaan kellonaikaan päivittäin, ja vain 3,5 prosenttia tunnusti, että annos saattaa joskus unohtua. Vain muutamat vastaajat kertoivat ottavansa lääkkeen vain satunnaisesti tai ei ollenkaan, vaikka kyseessä on lääkärin määräämä lääke. Vain puolet vastaajista ilmoitti käyttävänsä dosettia, mikä on yllättävän alhainen tulos. Dosetin käyttö on ilman muuta suositeltavaa kaikille, myös nuoremmille. Sen avulla pystyy helposti havaitsemaan, onko päivän lääkeannos jo otettu vai eikö ole.

Eteisvärinän vaikutus mielialaan

Yli puolella vastaajista eteisvärinä vaikuttaa mielialaan tavalla tai toisella. Joka kolmas potilas koki, ettei ollut saanut riittävästi tietoa sairaudestaan. Eteisvärinää sairastaville potilaille on tarjolla sydänpiirien järjestämiä sopeutumisvalmennuskursseja, jotka ovatkin erittäin suosittuja. Lisäksi sydänyhdistyksissä toimii eteisvärinäpotilaiden vertaistukiryhmiä.

Valtimotautipotilaille tehtyä Tulppa-kuntoutusta vastaavaa perusterveydenhuollon palveluihin rakennettua sydänkuntoutusohjelmaa ei eteisvärinäpotilaille ole tarjolla. Tähän selvitykseen vastanneista vain 172 henkilöä oli osallistunut eteisvärinäpotilaille tarkoitetulle kurssille, mutta 1 293 henkilöä olisi halukas osallistumaan. Tämä kertoo suuresta kysynnästä, johon Sydänliiton täytyy tulevaisuudessa vastata.

Yli puolet vastaajista kertoi eteisvärinän vaikuttavan mielialaansa. Tämä havainto tukee Sydänliiton pyrkimyksiä lisätä eteisvärinäpotilaille tarjottavan tiedon ja vertaistuen määrää.

Tästä joukosta eteisvärinätutkimuksen vastaajat koostuivat:

• Naisia 59%, miehiä 41% • Alle 65-vuotiaita 29%, 65–74-vuotiaita 47%, 75–85-vuotiaita 22% ja yli 85-vuotiaita 2% • Eläkkeellä 78%, työssä 19% ja työttömänä 3% • Naimisissa 63%, avoliitossa 10%, naimattomia 15% ja leskiä 12% • Osallistujia oli tasaisesti ympäri Suomen • 62%:lla oli vain ajoittain ilmenevä eteisvärinä, 29%:lla koko ajan päällä oleva eteisvärinä ja 9% ei osannut sanoa kummasta on kyse • Oireettomia oli 13% vastaajista, vain lieviä oireita oli 52%:lla, voimakkaita oireita 29%:lla ja erittäin voimakkaita oireita 6%:lla.

Lue lisää:

Mikä on eteisvärinä?

Eteisvärinän tunnistaminen ajoissa voi pelastaa hengen

Kela tiedottaa:

Ajankohtaista lääkekorvauksista vuonna 2020