Hyppää sisältöön
Etusivu / Sydänsairaudet / Rytmihäiriöt / Eteisvärinän tunnistaminen ajoissa voi pelastaa hengen

Eteisvärinän tunnistaminen ajoissa voi pelastaa hengen

Oulussa ja Kuusamossa alkaneessa pilottikokeilussa pyritään havaitsemaan riskipotilaiden eteisvärinä entistä helpommin.

Aulikki Alakangas
Julkaistu 28.4.2018
Päivitetty 29.3.2019
Kari Ylitalo on Oulun yliopistollisen sairaalan kardiologian dosentti ja apulaisylilääkäri. Kuva Sydänkeskuksen arkisto, kuvaaja Kati Leinonen.

Oulussa ja Kuusamossa on vuodenvaiheessa käynnistynyt pilottikokeilu, jossa kotona tehtävien sydänfilmimittausten (EKG) avulla pyritään havaitsemaan riskipotilaiden mahdollinen eteisvärinä entistä helpommin. Pilotin tavoitteena on tutkia vähintään 250 potilasta alkuvuoden aikana.

Pilottihankkeen vastuulääkäreinä ovat Oulun yliopistollisen sairaalan kardiologian dosentti, apulaisylilääkäri Kari Ylitalo ja sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Timo Lauri. Mukana on Oulun Sydänkeskus, Oulun Sydänyhdistys ry., Zenicor Medical Systems AB, Bayer Oy sekä Biosense Webster, Janssen-Cilag Oy:n divisioona.

– Kun Zenicor kyseli halukkuuttamme lähteä toteuttamaan pilottihanketta, päätimme lähteä mukaan. Tavoitteena on parantaa eteisvärinän diagnosointia sekä sitä kautta aivoinfarktin ehkäisyä. Samalla katsotaan, soveltuvatko laitteet eteisvärinän analysointiin ja saadaanko lisäarvoa potilaan hoitamiseen, Ylitalo kertoo.

Oulun Sydänkeskuksessa jaetaan tutkimukseen soveltuville potilaille laitteet ja suoritetaan nauhoitusten analysointi. Mukana projektissa on muutamia osastoja Oulun yliopistollisesta sairaalasta sekä terveyskeskuksia Oulun ja Kuusamon alueelta. Potilaat voivat saada laitteen käyttöönsä joko OYS:n tarkkailuosastolta tai neurokirurgian osastolta sekä Kempeleen, Limingan, Muhoksen ja Kuusamon terveyskeskuksesta.

Mittaukset kotona

Eteisvärinä heikentää merkittävästi elämänlaatua. Suorituskyvyn ja jaksamisen heikkeneminen, epämiellyttävä sydämentykytys sekä huimaus ja rintakipu ovat tyypillisiä oireita.

– Voi olla lievää rintakipua, hengenahdistuksen tunnetta, pahoinvointia ja rytmihäiriön tunnetta. Joskus eteisvärinä ei anna mitään oireita. Kolmasosa aivoinfarkteista on eteisvärinän aiheuttamaa. Lisäksi eteisvärinä voi pahentaa sydämen vajaatoimintaa. Eteisvärinän riskitekijöitä ovat ikä, verenpaine, diabetes ja muut sydänsairaudet.

– Eteisvärinä todetaan EKG:n avulla. Koska eteisvärinäkohtaukset ovat satunnaisia, voi sen havaitseminen olla haasteellista. Nyt alkavassa pilotissa halutaan kokeilla, miten kotona, useita kertoja päivässä tehtävällä mittauksella, onnistutaan löytämään mahdollinen eteisvärinä. Riskipotilaille annetaan kahdeksi viikoksi kotiin kannettava laite, joka mittaa EKG:n peukaloiden välityksellä.

Helppokäyttöinen laite lähettää EKG-raportin automaattisesti tutkittavaksi, ja kahden viikon tutkimusjakson jälkeen potilas saa tietää, onko mittauksissa esiintynyt eteisvärinää. Mikäli näin on, potilas pääsee suoraan jatkotutkimuksiin.

Uusia teknologisia ratkaisuja EKG:n mittauksiin on markkinoilla jo lukuisia. Pilotin laitteeksi valittiin ruotsalainen Zenicor-EKG-mittalaite, koska se on jo kliinisessä käytössä ja sen käyttöä on testattu lukuisissa tutkimuksissa.

Olemme mielellämme mukana projektissa, jonka tarkoituksena on parantaa hoitoon pääsyä. Oulussa on jo aiemminkin toteutettu tutkimuksia koskien antikoagulaatiohoitoa eli verenohennushoitoa, joka on olennainen osa eteisvärinän hoitoa. Pilottihankkeen tuloksia päästään arvioimaan ensi kesänä.

Oulussa panostetaan hoitoon

– Erityisesti Oulun alueella on kunnostauduttu eteisvärinän hoidon osalta katetriablaatiohoidossa.  Sitä käytetään vaikeaoireisen eteisvärinän hoitona, ja noin 80 prosenttia hoidetuista potilaista saadaan oireettomiksi tai lähes oireettomiksi. Pieni komplikaation riski täytyy ottaa huomioon, mutta katetriablaatiohoito auttaa parhaiten eteisvärinän oireisiin. Kyseessä on kuitenkin oireen hoito, joka ei poista verenohennushoidon tarvetta.

Oulussa eteisvärinän hoito on kansainvälisestikin vertailtuna kohtuullisen hyvällä tasolla. Katetriablaatiohoitoja tehdään Suomessa keskimäärin selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta Oulun osalta luvut ovat kohtuullisen hyvät.

– Meillä tehtiin vuonna 2015 noin 260 hoitotoimenpidettä miljoonan asukkaan määrään suhteutettuna, kun keskiarvo Suomessa oli vain 160. Esimerkiksi Tanskassa vastaava luku on 337. Katetriablaatiohoidon on osoitettu estävän kohtauksittaisen ja jatkuvan eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lääkehoito. Sillä on siten myös elämänlaatua parantava vaikutus, Ylitalo sanoo.

Aulikki Alakangas 21.4.2017

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi