Ilmastonmuutokseen varautuminen

Ilmastonmuutokseen varautuminen. Maailman merkittävät terveysasiantuntijat, kuten Maailman terveysjärjestö WHO ja maailman ja Euroopan sydänliitot, ovat jo pitkään nähneet ilmastonmuutoksen vastaisen työn ja ilmastonmuutokseen sopeutumistoimet terveystekoina.

Suomen EU-puheenjohtajuuden yksi tärkeimpiä terveystekoja oli Planetary Healht -seminaari ja sen päätöslauselmat, mihin prosessiin Sydänliittokin osallistui.

Laajemmassa kuvassa voidaan nähdä, että ilmastonmuutos uhkaa terveyttämme lisääntyvinä virus- tai bakteeriperäisinä tarttuvina tauteina, eläinten välittäminä tauteina, helteen tai toisaalta pitkään jatkuvien sateiden, tulvien, kovien myrskyjen ja pimeiden talvipäivien aiheuttamina sairauksina, onnettomuuksina tai terveysuhkina. Heti en olisi esimerkiksi hoksannut, että kun suuressa osassa Suomea tulee lämpötilat talvisin sahaamaan molemmilla puolilla nollaa, niin se tulee lisäämään vaarallisia kaatumisia. Ja jo muutenkin pahaksi äitynyt kosteusvaurioinen rakennuskantamme tulee näillä uusilla ilmoilla joutumaan entistä kovempaan testiin. Allergikoille hankalat siitepölykaudetkin mokomat pitenevät.

Ja kyllä, koronaepidemiallakin on yhteys ilmastonmuutokseen muun muassa siten, että ilmastonmuutos kiihdyttää luonnon monimuotoisuuden katoamista. Tämä näkyy muun muassa lajikuolemina, mikä puolestaan altistaa uusiin eläimistä ihmisiin siirtyviin vaarallisiin virusepidemioihin, kuten Covid-19-viruksen leviämiseen.

Uhkia siis riittää, mutta niin riittää onneksi myös keinoja torjua niitä. On olemassa monta arkista asiaa, joiden avulla kukin voi tehdä hyvää sekä terveydelleen että ilmastolle. Yksi helpoimpia on kävelyn ja pyöräilyn lisääminen, varsinkin jos asuu taajamissa tai kaupungeissa. Sähköpyörät lisäävät toimintasädettä hieman harvempaankin asutuilla alueilla ja esimerkiksi raskaiden ostosten kuljettamisessa. On paljon tilanteita, joissa auto on välttämätön, mutta ne muut tilanteet kannattaa korvata terveysliikunnalla.

Suomalaiset elävät tunnetusti metsästä

Mitä enemmän maailmassa on puita, sitä parempi ilmastolle. Jokainen istutettu puu on terveysteko. Samoin jokainen puisto ja lähimetsä. Kaupungeissa helteillä lähimetsä viilentää paikallisilmastoa ja suojaa meitä ilmansaasteilta. Maaseudun on syytä olla ylpeä muun muassa siitä, että kestävä maa- ja metsätalous on osa maapallon pelastussuunnitelmaa.

On vielä yksi keino, mielestäni kaikkein tärkein keino, yhdistää terveys ja ilmastoasiat: vie lapsi luontoon. Oma tai lainalapsi. Metsässä oleskelu parantaa meidän kaikkien hyvinvointia, mutta usean sukupolven luontoretki vie suomalaisuuden juurille, elävään luontosuhteeseen. Intuitiollakin sen tajuaa, mutta myös tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta, että ihminen, jolle on syntynyt hieno luontosuhde, ymmärtää luontotekojen päälle. Ja siis samalla terveystekojen päälle.

Lähde: THL2020

Pyöräilyn ja sähköpyöräilyn faktoja

Valtakunnallisesti on laskettu, että kävelyn lisääminen Suomessa 20 prosentilla tuottaisi yhteensä 3,3 miljardin euron ja pyöräilyn vastaava lisääminen 1,1 miljardin euron arvosta terveyshyötyjä.

Liikunnan puute näkyy miljardiluokan suorina ja epäsuorina kansantaloudellisina kustannuksina, kuten sairaanhoitomenoina, tuottavuuden laskuna, työkyvyttömyytenä sekä jopa ennenaikaisina kuolemantapauksina.

Liikenne- ja viestintäministeriön Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa esittämän plussavision perusajatus on, että liikennejärjestelmä voi aiheuttaa mittavia terveyshyötyjä yhteiskunnalle ja tämän tulisi olla yksi ohjaava tekijä koko liikennepolitiikassa. Kun nykyinen nollavisio on se, että kenenkään ei pitäisi kuolla liikenteessä, plussavisio tarkoittaa sitä, että liikennejärjestelmän oikeanlaisella suunnittelulla voimme pelastaa ihmisiä ennenaikaisia kuolemia aiheuttavilta sairauksilta ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Nollavisio on siis korvattava plussavisiolla.

• Pyörällä liikkuu ainakin joskus kolme neljästä 15–79-vuotiaasta suomalaisesta.
• Yli kolmannes 15–79-vuotiaista pyöräilee lumettomaan aikaan vähintään kerran viikossa tai useammin. Suomalaisista vain harva liikkuu pyörällä ympäri vuoden.
• Aktiivisimpia ympäri vuoden pyörällä liikkujia ovat alle 35-vuotiaat.
• Yli 65-vuotiaat liikkuvat pyörällä selvästi harvemmin kuin sitä nuoremmat.
• Kun kysytään, mikä saisi liikkumaan pyörällä useammin, mainitaan useimmin lyhyemmät etäisyydet töihin, kauppaan ja harrastuksiin. Seuraavaksi useimmin mainitaan paremmat ja sujuvammat pyöräilyolosuhteet sekä pyöräteiden parempi kunnossapito.

Pyöräliitto ry ja Pyöräilykuntien verkosto ry
PYÖRÄILY Telebus vkot 15 ja 16/ 2018 Taloustutkimus Oy

Sydan.fissa myös:

Työmatkapyöräily tuo liikkumisen iloa

Luonto hoitaa ja metsäretki opettaa