Intohimona hoidon kehittäminen

Kardiologi ja apulaisylilääkäri Kari Kaikkonen, 45, työskentelee Oulun yliopistollisen sairaalan sydänosastolla ja pitää vastaanottoa Oulun Sydänkeskuksessa. Kuten kaikilla lääkäreillä, sote-uudistus ja hyvinvointialueiden perustamistyö värittävät nyt vahvasti hänen työarkeaan. Työpäivät tehdään melkoisessa myllerryksessä.

Vastapainoa työlle antaa vapaa-ajalla aloitettu jalkapallojoukkueen valmentaminen.

– Olen ruvennut panostamaan myös itseeni. Sain mahdollisuuden tehdä hieman kevennettyä työaikaa, mikä vapautti aikaa omille ja myös perheen harrastuksille. Jalkapallo on lapselleni tärkeä harrastus ja aloitettuani hänen joukkeensa valmentajana jaamme enemmän aikaa yhdessä.

Rauhaa Kari löytää luonnossa liikkumisesta ja metsästyksestä. Erityisen tärkeäksi on muodostunut Oulujärven alue, missä myös perheen mökki sijaitsee.

Sattumalta lääkäriksi

Alun alkaen sairaalafysiikkaa opiskelemaan lähtenyt Kari päätyi osin sattumalta lääkäriksi. Yhteys kardiologiaan löytyi sähköstä.

– Opiskelin biofysiikan laitoksella, joka yllättäen päätettiin lakkauttaa. Siinä yhteydessä ymmärsin hyvät valmiuteni hakea lääkäriksi. Sähköpuolen kiinnostukseni sai tavallaan jatkoa, koska kardiologiassa ollaan paljon tekemisissä sydämen sähköisen toiminnan kanssa.

Toisena opiskeluvuotenaan Kari päätyi sydäntutkimuksen pariin. Vuosi meni Hollannissa tunnetun kardiologin Hein Wellensin klinikalla, jossa lopullinen kipinä sydänsairauksien hoitoon syttyi.

– Valmistuttuani tein paljon ”hands on” -työtä potilaiden parissa, mutta työuran edetessä olen hoksannut lääkärintyön laaja-alaisuuden. Oman osaamisen ja vaikuttamismahdollisuuksien kasvettua olen voinut monella tapaa vaikuttaa ihmisten terveyteen.

Mahdollisuus kehittää potilaan hoitoa on työuran alusta asti ollut Karille keskeisin työssä innostaja. Siihen avautui hieno mahdollisuus heti uran alkuvaiheessa, kun Kari pääsi vetämään Oulun yliopistollisen sairaalan vuodeosastotoimintaa sekä sen oheen rakennettua päiväsairaalatoimintaa.

– Tässä roolissa hoksasin nopeasti keskeisen näkökulman potilaan hoitoon. Minulla oli näköalapaikka lähes kaikkiin sairaalan sydänpotilaisiin. Vuodeosaston kautta tulivat akuuttipotilaat ja päiväsairaalan kautta elektiiviset potilaat. Näin käsissäni oli käytännössä koko Pohjois-Suomen potilasaineisto, mikä avasi mahdollisuuden vaikuttaa potilaiden hoitoon merkittävästi.

Tuhannen taalan paikka

Kari Kaikkonen on ollut mukana kirjoittamassa kesällä 2022 uudistunutta Kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän Käypä hoito -suositusta. Sepelvaltimotautipotilaan hoidon tulevaisuuden Kari näkee kaksijakoisena. Rakentuvat hyvinvointialueet luovat nyt tuhannen taalan paikan tarkastella toimintaa potilaslähtöisesti.

– Jos potilas nyt onnistutaan laittamaan toiminnan suunnittelun keskiöön vakiinnuttamalla pitkäjänteisellä työllä luodut hoitopolut ja toimintamallit, niin ne todennäköisesti laajenevat myös muiden potilasryhmien hyödyksi.

Sepelvaltimotautipotilaille Karilla on selkeä viesti.

– Uskalla nauttia elämästä. Hoito on äärimmäisen hyvää ja tehokasta. Kun hoidon toteuttaa, taudin kanssa pärjää erittäin hyvin.

Kari muistuttaa, että oireetonta sepelvaltimotautia ei ole syytä pelätä, vaikka se kulkeekin osana elämää.

– Elä hyvää elämää. Liiku, nauti hyvästä ruuasta ja opettele tavat, joilla sairauden kanssa pärjää. Silloin elämäsi voi olla jopa parempaa kuin ennen diagnoosia.

Kari Kaikkonen on ollut keskeisessä roolissa kehittämässä sepelvaltimotautipotilaiden digitaalista hoitopolkua Pohjois-Pohjanmaalla. Toimii kardiologian apulaisylilääkärinä Oulun yliopistollisen sairaalan sydänosastolla ja on ollut mukana kirjoittamassa kesällä 2022 uudistunutta Kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän Käypä hoito -suositusta.

Lue myös:

Sydäniskuri pelasti Heidin hengen