Kansallismuseon elinvoima kumpuaa etsimisestä

Suomen kansallismuseon ylijohtaja, taidehistorioitsija, FT Elina Anttila, mitkä kansallismuseon tulisieluisten taustahahmojen ja perustajien visioista ovat kestäneet tähän päivään?

– Kansallismuseon luonne ja tehtävä ei ole koskaan ollut itsestäänselvyys. 1800-luvulta lähtien museo on muotoutunut erilaisten painopisteiden ja näkökulmien tuloksena. Kyky etsiä uusia toimintatapoja ja tavoitteita on keskeinen osa museon elinvoimaa vielä tänäkin päivänä.

– Erilaisista visioista huolimatta museon rakentaminen laajojen kokoelmien kodiksi 1900-luvun alussa oli voimakkaan yhteisen tahdon tulosta. Se pohjautui vakaumukseen siitä, että kulttuurien ja historian ymmärtäminen on tärkeä osa meidän kykyämme toimia vastuullisesti ja rakentaa tulevaisuutta. Tähän uskomme tänäkin päivänä.

Mistä suomalaiset jäisivät vaille, jos heillä ei olisi omaa kansallismuseota?

– Suomessa on vain yksi Kansallismuseo. Näen, että sillä on erittäin merkittävä rooli henkisenä ankkurinamme. Uskon myös, että sillä on mahdollisuus luoda yhteiskuntaamme yhteenkuuluvuuden ja välittämisen tunnetta. Valtakunnallisena museona peilaamme koko Suomea.

– Kansallismuseoon kuuluu myös useita kohteita pääkaupunkiseudun ulkopuolella, muun muassa Olavinlinna, Hämeen linna ja Suomen merimuseo Kotkassa. Jokainen voi museoissamme esitellä maamme historiaa ja kulttuuria vaikkapa ulkomaisille vierailleen.

Mihin kävijän ehdottomasti kannattaa perusnäyttelyssä tutustua? Mistä olette ylpeä ja tyytyväinen, minkä tahtoisitte muuttaa?

– Olen todella ylpeä uudesta Esihistoria-näyttelystämme, joka avautuu yleisölle 1.4.2017. Se avaa esihistoriaa tavalla, joka saa meidät katsomaan maailmaa tuhansien vuosien takaisesta perspektiivistä. Vaikka emme sitä tule aina ajatelleeksi, monet silloin läheisessä yhteydessä luontoon ja maailmankaikkeuteen muodostuneet käyttäytymistavat elävät alitajunnassamme edelleenkin.

– Uuden itsenäisyyden aikaa käsittelevän näyttelymme valmistuminen vuoden 2017 lopulla on meille Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kohokohta. Museon on elettävä ajassa, ja olemme siksi tehneet uutta näyttelyä yhteistyössä erilaisten asiantuntijoiden ja yleisöjen kanssa. Näyttely esittelee valtion historiaa ja sen merkitystä meille kaikille.

– Kansallismuseo on avoinna isoista uudistuksista huolimatta, joten ainutlaatuiset historialliset kokoelmat ovat koko ajan nähtävillä – savupirtin tuoksua unohtamatta! Vaihtuvat näyttelyt ja tapahtumat antavat syyn tulla ja viihtyä useammankin kerran.

Oma näkynne kansallismuseon tulevaisuudesta?

– Suuntaamme tulevaisuuteen entistä avoimemmilla ja osallistavammilla toimintamalleilla; haluamme olla yhteisen tekemisen mahdollistaja. Myös kansainvälistä toimintaamme vahvistetaan. Toiveeni on, että jo pitkään suunnitteilla olevat uudistukset Kansallismuseon laajentamiseksi lähtisivät viimein käyntiin. Olemme keidas keskellä vilkkainta Helsinkiä ja täynnä mahdollisuuksia – eräänlainen kansallisaarre siis itsekin!

Mieluisin muistonne tai mielipaikkanne Kansallismuseossa?

– Kansallismuseorakennus on ainutlaatuinen, eivätkä Gallen-Kallelan vahvat Kalevala-aiheiset freskot sisääntulohallissa lakkaa vaikuttamasta. Aivan erityisesti viihdyn uusissa museokauppa- ja oleskelutiloissa, jotka on sisustettu päähallin viereiseen saliin. Salissa on tilaa monenlaisille tapahtumille, ja se antaa meille mahdollisuuksia tuoda nopeastikin vaihtelevaa ohjelmaa kävijöille.