Kolesterolin hoitosuositukset on päivitetty

Kohonnut kolesteroli on keskeinen syy valtimoverisuonten kovettumiseen eli ateroskleroosiin. Sen tavallisin seuraus on sepelvaltimotauti. Usein ensimmäinen ateroskleroosin merkki on sydäninfarkti, ja edelleen valitettavan usein jopa sydänäkkikuolema. Siksi valtimoiden ahtautumisen ennaltaehkäisy on tärkeätä.

Kohonneen kolesterolin hoidon tarve pohditaan aina yksilöllisesti. Tärkeä lähtökohta on, onko kyseessä primaari- vai sekundaariehkäisy.

Primaarista ehkäisyä tarvitsevat henkilöt, joilla ei ole vielä todettu ateroskleroosia. Tavoitteena siis on, ettei ihminen sairastuisi. Silloin hoito on aina ensin elintapahoitoa, jota on oikeanlainen ravinto, liikunta ja painonhallinta. Henkilön vaaraa saada henkeä uhkaava sydäntapahtuma seuraavien vuosien aikana arvioidaan riskilaskurilla, jossa otetaan huomioon myös muita ateroskleroosin vaaratekijöitä kuten sukupuoli, ikä, tupakointi ja verenpaine. Suomessa käytetään omaa kansallista FINRISKI-laskuria. Jos sairastumisen vaara on kohonnut eikä elintapahoidolla ole saatu riittävää kolesterolin laskua aikaiseksi, harkitaan lääkehoitoa.

Kun valtimosairaus on jo ehtinyt kehittyä, puhutaan sekundaarisesta ehkäisystä. Tavallisin tilanne on sepelvaltimotauti. Henkilö on esimerkiksi jo sairastanut sydäninfarktin, tai hänelle on tehty pallolaajennus tai ohitusleikkaus. Silloin tavoitteena on estää jo todetun ateroskleroosin lisääntymistä eli verisuonten laajempaa ahtautumista. Näissä tilanteissa vain vähäinen kolesterolin lasku ei riitä hidastamaan sairautta, vaan tarvitaan tiukempia toimia, lähes aina lääkitystä elintapahoidon lisäksi.

Kolesterolimittaukset

Kolesterolimittaukseen kuuluvat edelleen kokonaiskolesteroli, LDL (ns. ”huono” kolesteroli), HDL (ns. ”hyvä” kolesteroli) ja triglyseridit. Muut mittaukset, kuten ApoB ja Lp(a) voivat antaa lisätukea hoitopäätöksiin, mutta Suomessa niitä ei vielä mitata rutiininomaisesti.

Hoidon kohde on LDL-kolesteroli. Uusissa suosituksissa tavoitteet ovat tiukentuneet, eli LDL pitäisi saada entistäkin matalammaksi, erityisesti jo sairastuneilla henkilöillä.

Statiinit ovat edelleen käytetyin lääkeryhmä. Niitä on kuusi eri valmistetta. Jos statiini ei yksin riitä, sen rinnalle tulisi aloittaa kolesterolin imeytymistä estävä etsetimibi-lääke. Jos statiini ei sovi, voidaan kokeilla fibraatti-valmistetta.

Uutena vaihtoehtona tulevat kyseeseen myös pistettävät vasta-ainelääkkeet, PCSK9-estäjät, joita on saatavilla kahta eri valmistetta. Nämä ovat hinnakkaita lääkkeitä, jotka ovat korvattavia erikoislääkärin B-todistuksella tiukoin ehdoin.

Lääkityksen lisänä tulee aina muistaa hyvä elintapahoito. Myös terveysvaikutteiset elintarvikkeet, jotka sisältävät kasvistanoleita ja -steroleita tuovat pientä lisähyötyä.

Hoitosuositukset ja tiukentuneet tavoitteet

• Jos sinulla ei ole diabetesta tai sinulla ei ole todettu valtimotautia kuten sepelvaltimotautia, LDL-tavoitteesi on alle 3 mmol/l.
• Jos sinulla on diabetes, mutta olet sairastanut sitä vasta alle 10 vuoden ajan, eikä sinulla juurikaan ole muita valtimotaudin vaaratekijöitä, LDL-tavoitteesi on alle 2,6 mmol/l.
• Jos sinulla on muitakin valtimotaudin riskitekijöitä, esimerkiksi verenpaineesi on hälyttävän korkea, tai olet sairastanut diabetesta yli 10 vuoden ajan, LDL-tavoitteesi on alle 1,8 mmol/l. Tavoite on sama, jos sinulla on FH-tauti eli familiaalinen hyperkolesterolemia.
• Jos sinulla on todettu valtimotauti kuten sepelvaltimotauti, olet esimerkiksi sairastanut sydäninfarktin, LDL-tavoitteesi on alle 1,4 mmol/l. Tavoite on sama, jos olet sairastanut pitkään diabetesta ja sinulla on monia valtimotaudin vaaratekijöitä, tai sinulla on vaikea munuaisten vajaatoiminta.

Lähde: Dyslipidemiat Käypä hoito -suositus 2020

Lue lisää kolesterolista: sydan.fi/kolesteroli

Lue myös muita kolesteroliin liittyvää sisältöä Kolesteroli-osiossa.

Hoitosuositukset löytyvät kaypahoito.fi-sivulta.