Kuorsauksen saa kuriin ja uniapneaa voi hoitaa

Kun nukahdat, myös kurkun seudun lihaksesi rentoutuvat ja kielen ja pehmeän suulaen kudokset painuvat taaksepäin.

Mistä kuorsaamiseni johtuu?

Kuorsatessasi ilman kulku ylähengitysteissäsi ahtautuu. Pehmeän suulaen, kielen ja nielun takaosan välinen tila pienenee ja alkaa väristä. Nielu toimii tavallaan kuin soittimena – joskin siitä syntyvä ääni ei lähistölläsi nukkuvien mielestä ole luultavasti kovinkaan miellyttävä.

Samalla, kun nielun ja kurkun alueen lihakset nukkuessasi rentoutuvat, pääsee leukasi painumaan taaksepäin. Juuri tuo leuan taaksepäin painuminen pitää kuorsaamista yllä jopa koko yön.

Miten yleistä kuorsaaminen on?

Aikuisista melkein puolet kuorsaa joskus. Ajoittainen kuorsaaminen on tavallista raskaiden ilta-aterioiden jälkeisillä yöunilla ja silloin, jos alkoholia on illan mittaan kulunut runsaanlaisesti.

Kuorsaaminen on miehillä huomattavasti yleisempää kuin naisilla. Tosin myös lapset voivat kuorsata. Iän myötä kuorsaus yleensä lisääntyy. Taipumus kuorsaukseen on usein periytyvää.

Taaksepäin vetäytyvä alaleuka ja ylipaino kasvattavat taipumusta kuorsaukseen.

Milloin kuorsaaminen on ongelma?

Tärkein syy, jonka vuoksi kuorsaajat hakeutuvat hoitoon, on sosiaalinen ja usein parisuhteeseen liittyvä haitta. Kuorsaaminen ei siis läheskään aina tuota ongelmia itse kuorsaajalle, vaan hänen puolisolleen.

Siksi pieni vinkki puolisolle: Ota kuorsaaminen ystävällisesti puheeksi kuorsaajan kanssa ja kerro, että kuorsaamista voidaan hoitaa.

Kuorsaaminen tuottaa kuorsaajalle usein häpeää ja tunnetta esimerkiksi siitä, ettei hän uskalla lähteä vaikkapa työporukan kanssa hotellimatkalle tai yökylään sukulaisiin. Kuorsaaja itse on usein päiväväsynyt.

Yleinen, mutta väärä luulo on, että jokaisella kuorsaajalla on myös uniapnea. Kuorsata voi myös ilman terveyshaittoja. Hengitysteiden rakenteellinen ahtaus on vieläkin harvinaisempi kuorsauksen syy.

Sen sijaan on totta, että jokainen, jolla on uniapneaa eli yöllisiä hengityskatkoksia, myös aivan varmasti kuorsaa. Kovan kuorsaajan kannattaa siis mennä uniapneatutkimuksiin, sillä hengityskatkokset kuuluvat sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin.

Mitkä ovat uniapnean merkit?

Yölliset hengityskatkokset. Ne huomaa yleensä parhaiten vieressä nukkuva. Hengitysääni häviää joksikin aikaa ja usein hengityksen alkaessa uudelleen syntyy voimakas korahdusääni.

Uniapneaa potevaa yöuni harvoin myöskään virkistää.

Jos tällaisia katkoksia alkaa tulla harva se yö, on lääkäriin lähdön paikka.

Mikä lisää kuorsaamista ja kuinka voisin omin avuin vähentää kuorsaustaipumustani?

Alkoholi ja rauhoittavat lääkeaineet rentouttavat nielua ja ylähengitysteiden lihaksia ja edesauttavat kuorsausta.

Niin ikään tukeva ilta-ateria, selällään nukkuminen, ylipaino ja esimerkiksi tukkoinen nenä vaikuttavat kuorsausalttiuteen.

Kokeile itseavuksi ainakin näitä konsteja: Koeta saada paino hallintaan, syö illalla kevyesti, liiku säännöllisesti, säädä alkoholinkäyttösi kohtuulliseksi, harjoittele nukkumaan kyljelläsi ja hanki sopivan korkuinen tyyny, joka nostaa päätäsi hieman kohoasentoon.

Miten kuorsausta voidaan hoitaa?

Jos kuorsaaminen liittyy selällään nukkumiseen, voit toki aina kokeilla klassista tennispallokikkaa. Siinä pallo ommellaan yöpaidan selkämykseen, ja kun käännyt unissasi selällesi, pallo varmistaa, että palaat takaisin kyljellesi.

Kuorsaamiseen kannattaa hakea herkästi apua lääkäristä tai hammaslääkäristä siinäkin tapauksessa, että kuorsaamiseen ei liittyisi hengityskatkoksia. Sillä jopa 95 prosenttia kuorsaajista voidaan oikeasti auttaa. Enin osa kuorsaajista ei sen sijaan tunnu hyötyvän itsehoitovalmisteina myytävistä kuorsaussuihkeista.

Varmin keino päästä kuorsaamisesta eroon on yksilöllisesti suunniteltu apneakisko, joka varmistaa, että leuka pysyy nukkuessa eteenpäin työnnettynä ja että ilma kulkee hengitysteissä esteittä.

Kiskon käyttöä pitää harjoitella, mutta valtaosa tottuu nukkumaan sen kanssa muutamassa viikossa. Valmiskiskojakin on, mutta niiden ongelmana on usein paikallaanpysymättömyys. Yksilölliset kiskot suunnittelee ja valmistaa kuorsaamishoitoihin perehtynyt hammaslääkäri.

Miksi uniapnea on syytä saada kuriin?

Uniapnea rasittaa hoitamattomana sydäntä. Tauti ruokkii myös painonnousua, ja lihominen puolestaan lisää rasvan kertymistä nieluun.

Uniapneassa ylipaino, unenaikaiset hengityskatkokset, huono unenlaatu, päiväväsymys sekä sydänterveyden vaarantuminen ovat seikkoja, joista syntyy toisiaan ruokkiva kierre. Tämä kierre on syytä saada katkeamaan oikeanlaisella hoidolla.

Miten uniapneaa hoidetaan?

Lievän uniapnean hoidoksi voi riittää laihdutus. Jo 5–10 kilon painonpudotus lievittää uniapnean oireita. Myös nenän tukkoisuuden hoito auttaa usein etenkin lievää uniapneaa sairastavia. Liikunta, alkoholin käytön ja keskushermostoa lamaavien lääkkeiden käytön välttäminen sekä tupakoimattomuus ovat tuiki tärkeässä osassa uniapneapotilaan omahoitoa. Yksilöllisesti suunnitellusta uniapneakiskosta useimmat yöllisiä hengityskatkoksia potevat saavat riittävän avun.

Keskivaikeassa tai vaikeassa uniapneassa ensisijaisena hoitomuotona on ylipainehengityshoito CPAP-maskilla. CPAP-hoidossa hengitysilma siirtyy maskin kautta pienellä ylipaineella keuhkoihin, ja se estää hengitysteiden tukkeutumista unen aikana. Laite ei poista tautia, mutta parantaa unen laatua, vähentää päiväväsymystä ja keventää sydämen kuormitusta.

Leikkauksella on tätä nykyä kovin vähäinen rooli aikuisten uniapnean hoidossa. Leikkausta harkitaan, jos uniapneaa potevalla on esimerkiksi poikkeuksellisen pieni leuka, kovin suuret nielurisat tai hyvin ahtaat ylähengitystiet.

Asiantuntijana professori, neurologi ja unitutkija Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta.

Essi Kähkönen 5.11.2015