Mikko Syvänne tuntee sydänpotilaat

Sekä luentoyleisön että Sydämen lukijoiden kysymyksistä välittyy se, miksi sosiaali- ja terveydenhoitoa on jo pitkään yritetty järjestää uudelleen. Kovin usein Sydänliiton asiantuntijaa lähestytään, koska vastaanotolla ei ole saatu hoitoa, kysymyksiin ei ole saatu vastauksia tai annetuista vastauksista ei ole saatu tolkkua.

Mikko Syvänne toivoo, että meillä olisi sote-uudistuksen tuloksena vahva perusterveydenhuolto, ja että perus- ja erikoissairaanhoidon yhteistyö toimisi nykyistä paremmin. – Niin, että perusterveydenhoito toimisi tehokkaasti jo ennen kuin sairaus on tullut ja voisi löytää ja hoitaa ne, joiden riskitekijät kuten korkea verenpaine tai kolesteroli vaativat hoitoa.

Hän toivoo, että toiminnasta vastaisivat perusterveydenhuoltoon erikoistuneet ja motivoituneet ammattilaiset, joilla on käytössä riittävät resurssit, hoitosuhteet olisivat pitkäaikaisia ja hoitoketjut sellaisia, että potilaan olisi helppo kysyä neuvoa.

– Niin että joka paikassa olisi yhtä hyvä hoito, kuin nyt on parhaimmillaan. Toissijaista on, mikä nimi tai logo oven päällä on. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että palvelun pitäisi olla ensisijaisesti yhteiskunnan tarjoamaa. Yksityisillä palveluilla on ja voi jatkossakin olla tärkeä täydentävä rooli. Mutta oli palvelun tarjoaja kuka tahansa, tarjolla pitäisi olla koko paketti, eikä niin, että vaihtoehdot kilpailisivat esimerkiksi sillä, keneltä saa heti lähetteen erikoislääkärille tai kuka käyttää parasta mainostoimistoa.

Suomessa vaativan sairaanhoidon tilanne on ollut Syvänteen mukaan hyvä tähänkin asti, sillä se on ollut yhteiskunnan ylläpitämää, eikä täällä ei ole tarvinnut tapella potilaista. Muualla maailmassa suuret taloudelliset intressit ovat aiheuttaneet mm. kirurgien ja kardiologien välistä kilpailua pallolaajennuksen yleistyessä ohitusleikkauksen rinnalle. – Meillä yhteistyö on aina ollut hyvää ja vähänkin ongelmalliset tapaukset on aina käsitelty yhteiskokouksissa.

Sydänliiton asiantuntijalta halutaan usein toinen mielipide

Mikko Syvänne kertoo, että Sydämen asiantuntijapalstalla kysytään hyvin erilaisista asioista.

– Aika tyypillistä on, että on tehty hyvinkin perusteellisia tutkimuksia ja sitten potilas kysyy, että “mitäs tämä nyt oikein tarkoittaa”. Eli kommunikaatio ei välttämättä ole ollut huonoa, mutta se ei kuitenkaan ole ollut riittävää, koska on jäänyt epävarmuutta.

Usein on myös sydämeen viittaavia oireita, mutta tutkimuksissa ei ole löytynyt sydänsairautta. Ihmisten on vaikea hyväksyä, että sydämestä ei löydy vikaa, vaikka on tuntemuksia, eikä huoli väisty.

– Kysymyksistä nousevat esiin kiusalliset rytmihäiriöt, jotka voivat olla hyvin kiusallisia. Näiden ihmisten on vaikea hyväksyä, että tämä on kuitenkin vaaraton asia, vaikka se tuntuukin inhottavalta.

Rytmihäiriöt ja erityisesti eteisvärinä onkin yleisimpien kysymysten joukossa niin luennoilla kuin asiantuntijapalstalla. Hoitojen kehittyminen ja työikäisten sydänkuolleisuuden lasku on muuttanut sekä taudin kuvaa että luonnetta.

– Karkeistaen voidaan sanoa, että sepelvaltimotauti ei ole enää 40–50-vuotiaiden miesten, vaan 70–80-vuotiaiden naisten sairaus. Ikääntyneenä eletään verkkaisemmin, eikä rehkitä voimaa vaativissa töissä, joten st-nousuinfarkteja on vähemmän ja enemmän pienen vaurion aiheuttavia infarkteja.

Vielä 1960-luvulla hoidettiin leikkauksen avulla streptokokkibakteerin aiheuttamaa reumaattista läppävikaa, joka on kokonaan hävinnyt penisilliinin ansiosta. Tilalle on tullut hitaassa prosessissa vuosikymmenien kuluessa syntyvä aorttaläpän ahtautuma, joka voidaan korjata myös verisuoniteitse biotekoläpän avulla, jos potilaan yleistila estää ensisijaisen eli leikkaushoidon. Myös rytmihäiriöiden hoito on kehittynyt paljon ja laitteista on tullut entistä turvallisempia.

Lääkkeistä ja yksittäisistä tutkimuksista kysytään myös paljon. Hämmennystä voi aiheuttaa esimerkiksi EKG-nauhasta potilaan saama kopio, jossa on koneen tekemä analyysiehdotelma.

– Se on siis aina ehdotelma, joka lääkärin on arvioitava ja vahvistettava. Usein kysytään, että mitäs tämä nyt tarkoittaa. Siellä on usein lieviä löydöksiä ja samoin sitten kysytään laboratoriokokeiden ja ultraäänitutkimusten joistakin yksityiskohdista, kuten “mitä tämä kammiomitta tarkoittaa”. Lääkärin lausunto, että löydökset ovat normaaleja, ei oikein riitä, vaan halutaan vielä toinen mielipide tai tarkempi kanta.

Asiakaspalautteesta oppia lääkärin työhön

Kysymys-vastauspalsta on tuonut Mikko Syvänteelle ymmärrystä potilaan näkökulmasta: – Kysyjät ovat olleet asiantuntijan ja ehkä useammankin asiantuntijan – yhä useammin myös ”Tohtori Googlen” – puheilla, ja silti on jäänyt epävarmuutta.

Mikko on alkanut miettiä, miten voisi vastaanotolla poimia omastakin potilasjoukosta ne, joille asiat ei ihan helposti selviä. Toisaalta sitten myös ne, joille tulee selviksi, joita on varmasti enemmistö, ettei turhaan toista samaa ja ikään kuin aliarvioi heidän käsityskykyään.

– Tässä ei kuitenkaan ole käsityskyvystä kysymys, Mikko Syvänne tähdentää, – vaan siinä on joku lukko, joka estää asian perillemenoa.

Asiantuntijapalstasta on ollut hyötyä myös sydän.fin sisältöihin:

– Olen korjaillut ja täydentänyt sivustolle kirjoittamieni asiantuntija-artikkeleiden tekstejä.

Sydämen asiantuntijapalstalle ei juurikaan nouse päivänpolttavia kohuja. Esimerkiksi joitakin vuosia sitten kuohuttanut statiinikeskustelu näkyi asiantuntijakysymyksissä vähemmän kuin sen aiheuttaman julkisen keskustelun perusteella olisi voinut odottaa. – Kysymysten sävy on positiivinen ja kysyvä, ei väittävä tai julistava, niin kuin joissakin muissa yhteyksissä. Tullaan kysymään, että miten voisin käyttää tätä itselleni hyödyllistä lääkettä. Usein tulee tunne, ettemme sittenkään täysin elä ”totuuden jälkeistä aikaa” ja että asiantuntemustakin edelleen arvostetaan.

Sydän-median asiantuntijapalsta on neuvontapalsta, ei lääkärin vastaanotto:

– Pidän huolen, että vastaus on yleisellä tasolla, eikä mene lääkärin toimen harjoittamiseksi. Mutta vastaus voi olla aika yksityiskohtainen. Voin antaa vihjeitä mietittäväksi, mutta tähdennän, että asiasta on keskusteltava lääkärin kanssa. Kun kokemusta on tullut, olen edennyt yksityiskohtaisempiin vastauksiin, mutta tausta-ajatus on, että vastaus ei ole suora vastaus yksittäistapaukseen, vaan yleisemmällä tasolla ja laajemmalle lukijakunnalle.