Musiikin voimalla virtaa elämään

– Jo sikiöaikainen musiikinkuuntelu muokkaa lapsen aivoja pysyvästi, toteaa Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimusyksikön johtaja Mari Tervaniemi musiikin vahvasta vaikutuksesta aivoillemme.

Aivotutkija Mari Tervaniemi on pureutunut musiikin ja aivojen välisten yhteyksien tutkimiseen. Hänen mukaansa on todistettu kokeellisesti, että musiikki vaikuttaa aivoihin, olipa kyseessä muusikko tai musiikin kuulija

– Musiikki stimuloi aivojen mielihyväkeskusta samalla tavoin kuin esimerkiksi juoksulenkki.

Musiikin osaksi valtimoterveyttä

Mari Tervaniemen yksikkö on kehittämässä Musiikista muskeleita -hanketta, jossa musiikki on määrä liittää osaksi esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevää liikuntaohjelmaa. Sehän jo tiedetään, että laulu pidentää ikää. Ruotsinsuomalaiset elävät laulukulttuurin myötä pitempään ja terveempinä kuin suomenkieliset.

Musisointi rentouttaa, yhdistää ja voimaannuttaa. Otetaanko musiikki tulevaisuudessa osaksi ennaltaehkäisevää hoitoa ja sydänpotilaan kuntoutusta, jää nähtäväksi.

Musiikkijumppaa aivoille – laulukortit käytäntöön

Suomen harmaantuminen ja sen myötä lisääntyvät muistisairaiden joukko on valtava haaste. Musiikki herättää muistoja ja tunteita. Tutun kappaleen kuullessaan vanhus saattaa piristyä ja muistin uumenista löytyy laulun sanat. Vauvat ja vanhukset -muskaritoimintaa harjoitetaan jo hyvin kokemuksin.

Musiikkitunnit voisi joskus pitää hoivakodeissa. Kuoron laulutervehdys yksinäisten vanhuksien luona tuo iloa elämään. Voisivatko yritykset sitoutua siihen, että joulukorttirahat käytettäisiin näihin noin sanottuihin laulukortteihin? Kuoroharrastajat saisivat kiitollisia kuulijoita ja yritykset osallistuisivat yhteisvastuutalkoisiin hyvinvoinnin puolesta. Mikä tärkeintä, seniorit saisivat aivoterveyttä edistävän, positiivisen elämyksen.