Muualta muuttaneiden terveyttä tutkitaan

Suurimmat tutkimuksessa mukana olevat ryhmät ovat venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisia maahanmuuttajia. Turvapaikanhakijoina tai pakolaisina Suomeen tulleista kolme neljännestä on taustaltaan somalialaisia tai kurdeja. Enemmistö heistä on miehiä, naiset tulevat maahan useammin perheenyhdistämisen kautta.

Suomeen muutetaan keskimäärin 24-25-vuotiaina. Somalialaistaustaiset tulevat keskimäärin hieman muita nuorempina. Keskimäärin tutkimuksessa mukana olleet ovat asuneet Suomessa 11-12 vuotta.

Venäläistaustaisilla on muita maahanmuuttajataustaisia tai tutkimuspaikkakuntien koko saman ikäistä väestöä korkeampi koulutustaso. Vähiten koulutusta on somalialaistaustaisilla. Runsas kolmasosa somalialaistaustaisista naisista ei ole käynyt koulua lainkaan. He toimivat muita yleisemmin pääasiassa oman kotitalouden hoitajina.

Vaikka venäläistaustaiset ovat ainakin yleissivistävän koulutuksen osalta keskimääräistä koulutetumpia, myös heistä työttömänä oli selvästi koko väestöä suurempi osa. Työllistymistä selittääkin koulutuksen määrää paremmin saadun koulutuksen arviointi ja arvostus työmarkkinoilla. Muissa maissa suoritettuja tutkintoja on vaikea verrata suomalaiseen koulutusjärjestelmään, ja maahanmuuttajat hyötyvät usein Suomessa hankitusta koulutuksesta enemmän kuin aiemmassa kotimaassa hankitusta. Somalialais- ja kurditaustaiset ovat venäläistaustaisilla pienituloisempia ja kokevat toimeentulonsa hankalammaksi.

Koko väestöä huonompi terveys

Kaikkien tutkittujen ryhmien elinolot ovat vaatimattomammat kuin väestössä keskimäärin.
Kurdi- ja venäläistaustaiset naiset kokevat terveytensä selvästi huonommaksi kuin muut tutkitut ryhmät.
Kaikista maahanmuuttajataustaisista miesten koettu terveys on huomattavasti parempi kuin naisten, koko saman ikäisessä väestössä sukupuolten välillä ei ole eroa. Kaikissa maahanmuuttajataustaisissa ryhmissä sekä naisten että miesten koettu terveys heikkenee johdonmukaisesti iän mukana.

Kurdi- ja venäläistaustaisten naisten koettu terveys on selvästi huonompi kuin muissa tutkimuksen kohteena olleissa ryhmissä. Myös kurditaustaisten miesten koettu terveys on heikompi kuin tutkimuskuntien koko saman ikäisen miesväestön. Tulos on samansuuntainen useiden eurooppalaisten tutkimusten kanssa, joissa lähes kaikkien maahanmuuttajaryhmien koetun terveyden on havaittu olevan koko väestöä huonompi.

Lihominen ja liikkumattomuus ongelmina

Eniten maahanmuuttajataustaisesta väestöstä sydäntauteja kertovat sairastavansa kurdit. Kohonnut verenpaine on yleisintä venäläistaustaisilla, joilla se on yhtä yleistä kuin tutkimuspaikkakuntien koko väestöllä.

Diabetes on sekä itse raportoituna että laboratoriolöydösten mukaan yleisintä somalialaistaustaisilla. Naisten osalta tulos sopii hyvin yhteen lihavuuden yleisyyden kanssa. Miesten kohdalla tulos on sen sijaan hieman yllättävä, koska somalialaismiehet ovat muihin tutkittuihin ryhmiin verrattuna huomattavasti harvemmin lihavia.
Somalialaistaustaiset ja kurditaustaiset naiset ovat merkittävästi koko väestön vastaavan ikäisiä naisia ylipainoisempia. Miehistä kurditaustaiset ovat muita lihavampia.

D-vitamiinipitoisuudet ovat maahanmuuttajataustaisilla huolestuttavan matalia. Anemia on yleistä sekä maahanmuuttajataustaisilla miehillä että naisilla. D-vitamiinia sisältävien elintarvikkeiden, kuten kalan, ja D-vitamiinilla täydennettyjen maitotuotteiden ja margariinien käyttö on usein vähäistä.

Muualta muuttaneiden ruokatottumukset eivät ratkaisevasti eroa koko väestön tottumuksista. Merkittävä ero on, että somalialaistaustaiset eivät syö päivittäin tuoreita kasviksia ja hedelmiä.

Tupakointi on venäläis- ja kurditaustaisilla miehillä yleisempää kuin tutkimuspaikkakuntien saman ikäisellä väestöllä, joka kolmas heistä tupakoi päivittäin. Naisten tupakointi on näissä ryhmissä harvinaisempaa. Somalialaistaustaiset eivät tupakoi juuri lainkaan.

Venäläistaustaisten ryhmässä on vähemmän raittiita ja muita enemmän sellaisia, jotka juovat kerralla vähintään kuusi annosta alkoholia. Somalialaistaustaiset eivät juuri käytä alkoholia.

Somalialais- ja kurditaustaiset harrastivat vähemmän kuntoliikuntaa kuin tutkimuspaikkakuntien saman ikäinen koko väestö. Erityisesti somalialaistaustaisten naisten kuntoliikunnan harrastaminen on vähäistä ja ylipainoisuus yleistä.
Somalialaistaustaisen väestön toimintakyky on mittaustulosten mukaan muita tutkittuja ryhmiä selvästi heikompi. Heistä etenkin naiset myös kokevat liikkumiskykynsä huonommaksi. Kurditaustainen väestö kokee liikkumiskykynsä muita tutkittuja ryhmiä selvästi heikommaksi. Liikkumisvaikeudet heikentävät elämänlaatua ja osallistumista sekä itsenäistä selviytymistä.

Mielenterveyspalvelujen käyttö on kurdi- ja venäläistaustaisten ryhmissä yhtä yleistä kuin tutkimuspaikkakuntien koko saman ikäisessä väestössä, vaikka ajankohtaisten vakavien masennus- ja ahdistusoireiden esiintyvyys onkin huomattavasti koko väestöä yleisempää.

Somalialaistaustaiset raportoivat käyttäneensä mielenterveyspalveluita vähemmän kuin koko väestö keskimäärin, vaikka psyykkisiä oireita on yhtä paljon kuin koko väestöllä.

Kielitaidon puute terveyspalvelujen käytön esteenä

Maahanmuuttajat käyvät terveystarkastuksissa muuta väestöä harvemmin. Kaikissa tutkituissa maahanmuuttajataustaisissa ryhmissä naisten osallistuminen syöpäseulontoihin on koko väestöä harvinaisempaa. Erityisen vähän sekä terveystarkastuksiin yleensä että seulontatutkimuksiin osallistuvat somalialaistaustaiset naiset. Erityisesti kotona perhettä hoitavat maahanmuuttajataustaiset naiset jäävät terveystarkastusten ulkopuolelle. Maahanmuuttajataustaiset käyttävät koko väestöä vähemmän myös yksityislääkärien ja työterveyslääkärien palveluita sekä lääkärin määräämiä reseptilääkkeitä.

Hoidon saannin esteiksi ilmoitetaan usein kielivaikeudet. Myös odotusaikojen pituus ja vastaanottoaikojen lyhyys vaikeuttavat terveysongelmien selvittämistä.

Kuntoutuspalvelujen käyttö on harvinaista kaikissa maahanmuuttajaryhmissä. Suomen kielen taidon puute on yksi keskeinen haaste kuntoutukseen pääsyn ja siitä hyötymisen sekä myös kuntoutuksen järjestämisen kannalta.
Venäläistaustaisista lukiotasoisesti koulutettujen terveys ja hyvinvointi on monessa suhteessa parempi kuin vähemmän koulutettujen ryhmässä.

Somalialais- ja kurditaustaisilla vähäinen koulutus liittyy ongelmiin kaikilla muilla terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueilla lukuun ottamatta syrjintäkokemuksia.

Teksti Marja Seppi-Lasarenko ja Marja Kytömäki