Hyppää sisältöön
Etusivu / Terveys & Hyvinvointi / Noudatan sydämeni ääntä

Noudatan sydämeni ääntä

Useaan otteeseen palkittu liikenainen Anne Berner tunnetaan Uusi Lastensairaala Tukiyhdistys 2017 ry:n vetäjänä. Vaativan työnsä ohella hän on henkilöitynyt sairaalahankkeen keulakuvaksi.

Timo Elo
Julkaistu 12.5.2015
Päivitetty 10.9.2018
– Uuden lastensairaalan osalta voimme olla kiitollisia lahjoittajille, jotka ovat mahdollistaneet sen aikaansaamisen, Anne Berner sanoo. Kuva: Kimmo Brandt

– Totta kai lastensairaalahanke vie paljon aikaa, mikä myös on poissa liiketoiminnasta, mutta olen kokenut sen tarpeelliseksi. Olen ajatellut, että jonkun tämä on tehtävä ja olen noudattanut sydämeni ääntä, Oy Vallila Interior Ab:n hallituksen puheenjohtaja Anne Berner sanoo.

Vallila Interior on keskisuuri yhtiö, joka työllistää 130 henkeä. Markkina-alueena on Suomen lisäksi Ruotsi, Baltia ja Venäjä. Myyntiä on myös Yhdysvaltoihin, Etelä-Koreaan ja Japaniin.

– Sukuyhtiössämme on kaksi liiketoimintayksikköä, joista toinen on keskittynyt julkitilasisustamiseen ja toinen tuottaa kulutustavaroita, kuten verhoja, verhokankaita ja koristetyynyjä. Julkistamme kaksi kokoelmaa vuodessa, Berner kertoo.

Sairaalahanke alkaa

– Keväällä 2012 syntynyt ryhmä, johon lukeutui lasten vanhempia, lastenklinikoiden kummien toiminnanjohtaja sekä sairaalahenkilökuntaa, alkoi pohtia, miten saataisiin aikaan uusi lastensairaala. He tiedustelivat, voisinko olla käytettävissä. Vastasin myöntävästi, ja niin kesäkuussa perustettiin tukiyhdistys. Alun perin ajatuksena oli kerätä 30 miljoonaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille eli Husille lastensairaalan rakentamista varten.

– Varsin pian kävi kuitenkin ilmi, ettei toiminta tällaisenaan välttämättä johtaisi toivottuun lopputulokseen. Sairaala täytyisi tehdä itse!

– Tarkoituksena on, että Meilahteen nouseva uusi lastensairaala korvaa sekä nykyisen lastenklinikan että lastenlinnan. Ne ovat molemmat suojeltuja rakennuksia, joista lastenklinikka saneerataan edelleen sairaalakäyttöön. Sen tuleva käyttötarkoitus on vielä avoin. Mutta Husin omistamassa kiinteistössä toimiva lastenlinna tyhjenee. Se voisi olla kaupan, mikäli ostaja löytyisi.

Uuden lastensairaalan on määrä valmistua 2017. Kysymyksessä on varsin isänmaallinen vuosiluku, täyttäähän itsenäinen Suomi tuolloin 100 vuotta.

– Vuosi 2017 muodosti yksinkertaisesti vain nopeimman mahdollisen aikataulun, jolloin lastensairaala voitaisiin saada valmiiksi. Satavuotiaan Suomen itsenäisyysjuhlavuosi sattui osumaan samaan ajankohtaan. Kysymyksessä on erittäin kova aikataulu ottaen huomioon, että perinteisesti näin isoa sairaalaa rakennetaan Suomessa 10 vuotta. Nyt se valmistuu neljässä vuodessa. Tämä on samalla osoitus siitä, että jos sinnikkäästi jotakin ajetaan, se voidaan myös saavuttaa, Berner sanoo.

Uutta tarvitaan

Uuden lastensairaalan valmistuminen on välttämätöntä, onhan nykyinen lastenklinikka erittäin huonossa kunnossa. Rakennuksessa on havaittu muun muassa sisäilma- ja kosteusongelmia. Jatkuvasti on jouduttu sulkemaan tiloja ja evakuoimaan potilaita.

– Vastoin yleistä luuloa tässä ei yksityistetä mitään. Sairaalatoiminta tapahtuu edelleen tulevaisuudessakin Husin johdolla. Lastensairaala rakennetaan julkiselle sektorille ja julkiselle toimijalle, mutta sen rakentamishankkeesta vastaa niin sanottu kolmas sektori pitkälti lahjoitusvaroin. Me noudatamme tässä myös julkista hankintalakia, mikä on ollut valtion rahoituksen edellytys.

– Toivottavasti tämä lisää omalta osaltaan ymmärrystä siihen, että asiat voidaan tehdä myös toisin. Hankkeen arvo on merkittävästi suurempi kuin pelkän sairaalakiinteistön. Se osoittaa, että yksityinen ja julkinen sektori voivat tehdä yhteistyötä. Se kertoo siitäkin, että olemalla osa yhteiskuntaa muullakin tavoin kuin vain maksamalla veroja ja äänestämällä, voi vaikuttaa siihen, miten prosessit kehittyvät ja millä tavoin voidaan synnyttää uusia mekanismeja. Tietysti on totta sekin, että hanke on törmännyt kaikkiin mahdollisiin yhteiskunnan lainalaisuuksiin, byrokratiaan ja säätelyyn sekä turhiin lakeihin ja kansalaisaktiivisuutta vaikeuttaviin toimiin. Mutta samalla se on muistutuksena siitä, että meidän pitää yrittää rakentaa yhteiskunta sellaiseksi, ettei se muodostu itseisarvoksi, vaan toimii kansalaisia palvelevana.

Berner kertoo oppineensa paljon viimeisten kahden vuoden aikana.

– Usein puhutaan turhan säätelyn purkamisesta yksityisellä sektorilla, mutta ehkä vielä aktiivisemmin kriittisellä polulla ollaan julkisella puolella. Ei niinkään ole kysymys ihmisistä ja tahdosta, vaan mahdottomuudesta, jonka olemme itse rakentaneet järjestelmiin.

Berner kertoo haluavansa mielellään olla tekemässä uutta ja vaikuttamassa asioiden kehittämiseen parempaan suuntaan, mistä lastensairaalakin on esimerkkinä.

– Minusta on myös alkanut tuntua, että olisi terveellistä kokeilla systeemiä, jossa poliittiset toimijat olisivat päivätyössä jossakin muualla ja itse politiikka olisi määräaikaista luottamustyötä. Silloin olisi mahdollisuus saada aikaan päätöksiä, jotka eivät olisi poliittisia, vaan asiat määräisivät päätösten sisällön. Sellainen maailma meidän pitäisi pystyä rakentamaan.

Berner on syntynyt Suomessa, mutta on Sveitsin kansalainen.

Mediakritiikki vaimenee

Oletko sairaalahankkeessa törmännyt siihen, ettei se muka olisi yksityisen vaan julkisen puolen tehtävä?

– Tämä on ollut tärkeä keskustelu, jota varsinkin hankkeen alkumetreillä käytiin aktiivisesti valtamedioissa. Siitä tehtiin myös eräänlainen oikeisto–vasemmisto-kysymys ja sitten myös etelä–pohjoinen-kysymys. Mutta nämä keskustelut oli hyvä käydä, koska ne aidosti mahdollistivat itse hankkeen. Minusta tuntuu, että mitä enemmän saimme mediassa kritiikkiä, sitä vahvemmin kansalaiset kannustivat meitä.

Suomalaiset muodostavat sikäli mielenkiintoisen kansakunnan, että se menee useimmiten heikomman puolelle.

– Toivon, ettei tukea tullut vain sen takia, että oltiin ikään kuin heikkoja, vaan siksi, että hanke koettiin tarpeelliseksi. Uskon, että kannustuksen eräs syy on myös se, että tässä on pantu niin sanotusti kädet saveen ja otettu iso määrä vastuuta ja lähdetty tekemään ratkaisuja, joita ei ehkä kovin helposti aikaisemmin olisi tehty. Onneksi vastustus on nyttemmin hiipunut, mutta yhä on toki jäljellä kourallinen sosiaalisessa mediassa esiintyviä vakiovastustajia. Mutta meillä on laaja kansalaisrintama takana. Sitä kuvaa sekin, että alkuperäinen tavoite on saavutettu, ja nyt ollaan jo 33 miljoonassa!

Jossakin on mainittu, että olisit mukana myös oman poikasi taannoisten sairaalakokemusten vuoksi.

– No, tämä ei kuitenkaan ole ollut lähtökohta, mutta se on tietysti helpottanut päätöksentekoa, kun olen voinut itse todentaa nykyisen lastensairaalan puutteet.

Apua myös sydänlapsille

Berner haluaa painottaa sitä, että hoitotulostensa puolesta nykyinen lastenklinikka on kaikesta huolimatta toiminut hyvin. Se vain on liian pieni ja lisäksi hajoaa käsiin. Niinpä sairaalan pienet potilaat ja heitä hoitava henkilökunta tarvitsevat uuden sairaalan mahdollisimman pian.

– Merkittävässä asemassa sairaalassa ovat olleet myös sydänlapset. Siellä on tehty vaikeita avosydänleikkauksia ja sinne on lähetetty myös ulkomailta sydänlapsia hoitoon. Tässä mielessä tilanne on hyvä, mutta haasteena on se, ettei nykyinen lastensairaala mahdollista vanhempien vuorokautista läsnäoloa. Juuri niissä tilanteissa, joissa vanhempia tarvittaisiin eniten, sairaala ei aina ole voinut joustaa, kuten teho-osastoilla tai vaikeissa tutkimuksissa. Joten sen lisäksi, että meillä on rakenteiltaan, sisäilmaltaan ja kunnoltaan huono lastensairaala, se ei pysty kaikilta osin täyttämään lasten oikeutta vanhempiin. Siinä mielessä olemme akuutissa tilanteessa sairaiden lasten osalta.

– Vanhempien läsnäolo sairaalassa vaikuttaa sekä lasten lääkitykseen, että tietyissä tilanteissa myös rauhoittamiseen ja sitä tietä paranemiseen. Uudessa lastensairaalassa tavoitteena on, että paraneminen alkaa, kun astutaan ovesta sisään.

Presidentti Martti Ahtisaari on sanonut, että olet nainen, jolle ei sanota ei. Pitääkö tämä paikkansa?

– Ainakaan hän ei ole vielä sanonut minulle ei. Ahtisaari on Uusi Lastensairaala 2017 -tukisäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja. Itse toimin hallituksen puheenjohtajana. Täytyy sanoa, että hän on aivan upea ihminen ja on ollut ilo saada työskennellä hänen kanssaan.

Miten ehdit tehdä kaiken tämän, kun toimit myös eri yhtiöissä hallitusammattilaisena?

– Tekemällä päätöksiä. Jos asioita jää veivaamaan, ei ehdi minnekään. Mutta jos jokaisen asian päättää johonkin suuntaan, voi päivän mittaan tehdä aika paljon. En jätä koskaan asioita pöydälle, ellei ole aivan pakko. Ja ainahan tehdyn päätöksen voi muuttaa. Ei voi olla niin, että ympärillä on ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitä heidän pitäisi seuraavaksi tehdä vain sen takia, etten ole päättänyt mitään. Sehän olisi hirveän stressaavaa resurssien hukkaamista.

Haastattelun lopuksi Berner tekee yhteenvedon uuden lastensairaalan tulevasta toiminnasta.

– Uskon, että lahjoitusten avulla saamme aikaiseksi uuden, lasten erikoissairaanhoitoon keskittyvän huippuyksikön, jolla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä pitää huolta sairaiden lasten terveydestä ja paranemisesta. Se on meidän ainoa kansallinen lastensairaalamme, joka myös on kansalaisia yhdistävä tekijä. Ja se tulee olemaan symboli kiitoksesta. Siihen liittyy monta asiaa, joista voimme olla kiitollisia. Voimme olla kiitollisia siitä, että sairaala on elämää parantava ja mahdollistava sekä siitä, että upea koulutusjärjestelmämme takaa osaamisen, jota tarvitaan parantamista varten. Uusi lastensairaalamme on valmistuttuaan maailman paras mitä lääketieteellisiin tuloksiin ja lapsen kokemuksiin tulee. Se on myös paras työpaikka, arkea säilyttävä, turvallinen, ympäristöystävällinen, tehokas ja ajassa muuttuva, Anne Berner sanoo.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi