Novelleja miesten maailmasta
Olavi Koistisen novellikokoelmassa miehet ovat eksyksissä, kuka missäkin.
Mies keittää kahdeksan minuutin kymmenen sekunnin kananmunia, miettii Brasilian pörssin aukeamista ja ajautuu luokkakokoukseen. Toinen taas etsii hyväntekeväisyysjärjestön kautta hankittua kummipoikaansa, Alejoa. Toisaalla Karl kärsii vanhuudesta ja yksinäisyydestä, yrittää selviytyä pankin puhelinrobotin kysymyksistä ja keikkuu valveen ja unen välimaastossa. Yksityisen lääkäriaseman omistaja haluaa kokea olevansa Serafiina-lehmä, jonka maidolla täytettyjä utareita lypsyrobotti nytkyttää. Raimolla taas on tavoite: hän haluaa laskea miljardiin päässään.
”Voiko miljardiin laskea?
No jos sinä oikein lasket, niin kyllä sinä miljardiin pääset.
Miljardi.”
Olavi Koistisen (s. 1977) esikoisteos koostuu kymmenestä novellista, joissa ympäristö vaihtuu mutta päähenkilönä pysyy mies. Miehet ovat eksyneitä joko fyysisesti tai mielellisesti. Miesten yhteiskunnallinen ja sosiaalinen elämä takkuaa. Ahdistuneisuus ja kyvyttömyys leimaavat tarinoita.
Päähenkilöt keräävät lukijalta myötätuntoa mutta myös myötähäpeän tunnetta. Ajatukset kulkevat ihmetyksen ja realismin välillä.
Kokoelma päättyy novelliin Mies joka laski miljardiin. Kun luen novellin viimeisen sivun, herää kysymys, miten Koistinen on koonnut mielessään juuri näiden miesten tarinat novelleiksi? Mistä tarinat ovat kummunneet niin, että tämä ihmetyksen tunne säilyy kirjan loppuun asti?
Olavi Koistinen on helsinkiläinen toimittaja, kirjailija ja diplomi-insinööri.